Verkkouutiset

Danske Bank: Investointibuumi siivittää Suomen taloutta kasvuun

Suomessa talouskasvua vauhdittaa nyt lisääntyneiden investointien ohella erityisesti vienti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomessa keväällä julkistetut ennakkotiedot kokonaistuotannon kehityksestä käänsivät suhdanne-ennusteet voimakkaaseen nousuun. Danske Bankin mukaan lisätarvetta ennusteen nostolle ei nyt ole, vaan bruttokansantuotteen kasvuennuste on kuluvan vuoden osalta säilytetty 2,8 prosentissa.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että positiivinen kehitys koskee laaja-alaisesti eri toimialoja.

– Yritykset uskaltavat vihdoin panostaa tulevaisuuteen: suuri osa kasvusta on tullut teollisista investoinneista ja teollisuusyritysten kiihtyneestä viennistä, hän sanoo.

Talouskasvu luo kysyntää myös työvoimalle. Avoimia työpaikkoja on tänä vuonna tarjolla entistä enemmän, mutta työttömyysaste laskee oletettua hitaammin. Tilastot antavat kehityksestä hieman ristiriitaisen kuvan, mutta Tilastokeskuksen mittaama virallinen työttömyysaste on kesän aikana laskenut vain vähän.

– Työllisyys on piilotyöttömyyden vähentymisen ansiosta kehittynyt hieman työttömyyttä paremmin, mutta suuri osa työttömyydestä on luonteeltaan rakenteellista, toteaa Appelqvist.

Palkoista jännitettä työmarkkinapöytiin

Talouskasvusta huolimatta palkansaajien ansiotason nousu raahautuu kaukana perässä. Palkkojen kehitys on historiallisen hitaissa pohjalukemissa. Reaalisesti laskevat palkat ja vahvasti nouseva talous synnyttävätkin Appelqvistin mukaan jännitteitä syksyn työmarkkinapöytiin.

– Työmarkkinaneuvotteluissa joudutaan tasapainoilemaan hankalien valintojen edessä. Työntekijäjärjestöjen jäsenistössä elää epäilemättä toiveita ostovoimaa parantavista korotuksista, mutta neuvottelupöydissä pelätään aiheellisesti talouden orastavan nousun rapauttamista. Hieman kärjistäen vastakkain ovat nykyiset palkansaajat ja työllisiksi haluavat, arvioi Appelqvist.

Hänen mukaansa Danske Bankin ennusteessa lähdetään oletuksesta, että tiukan väännön jälkeen päädytään sopimuskorotusten osalta maltillisiin kompromisseihin, jotka eivät vaaranna kilpailukykyä.

– Käytännössä siis ennustamme, että valtaosalla palkansaajista ei ostovoima nouse ensi vuonna lainkaan, vaan jäädään hädin tuskin inflaation tasolle. Varmaa ei ole, että tähän suostutaan, vaan riitaisampikin lakkosyksy on täysin mahdollinen, Appelqvist sanoo.

Julkistalouteen odotuksia parempi talouskehitys on tuonut pientä helpotusta. Julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun odotettua aiemmin.

Talouskasvu jatkuu ensi vuonna

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että kansainvälisesti talouskasvu jatkuu edelleen vankkana ensi vuonna, mutta valtavaa lisäkiihdytystä ei todennäköisesti ole luvassa.

– Yhdysvalloissa kasvu on kestänyt jo yli seitsemän vuotta. Presidentti Donald Trump ei kuitenkaan toimillaan ole onnistunut lisäämään luottamusta kykyynsä toteuttaa rakentavaa politiikkaa. Yhdysvaltojen talouskasvun odotetaan jatkuvan lähes kahden prosentin tasolla myös vuonna 2018, Kuoppamäki kuvailee.

Euroalueen poliittisen epävarmuuden vähentyminen on hänen mukaansa lisännyt alueen vakautta ja kiinnostavuutta sijoituskohteena. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä alueen talouskasvu on viimein kiihtynyt 2,3 prosentin vauhtiin.

– Ranskan uudistusmielinen presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat paljon vartijoita. Heidän politiikkansa vaikuttaa myös euroalueen rakenteiden uudistamiseen ja potentiaaliseen kasvuun, kuvailee Kuoppamäki.

– Euroopan keskuspankki EKP pitää kuitenkin kärsivällistä ja maltillista linjaa, eikä kiirehdi vielä nostamaan asuntovelallisten korkoja vuonna 2018, hän jatkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)