Verkkouutiset

Danske Bank: Asuntomarkkinoiden nousu taittuu

Koronan kiihdyttämät asuntomarkkinat osoittavat tasoittumisen merkkejä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Danske Bank tuoreessa Nordic Outlook –katsauksen mukaan asuntojen hinnat nousevat Pohjoismaissa vielä tänä vuonna kovaa vauhtia, mutta ensi vuonna hintojen nousu alkaa normalisoitua. Kovinta nousuvauhtia pankki ennustaa Ruotsiin, jossa hintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna jopa 14 prosenttia.

Tanskassa hintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 11,5 prosenttia, Norjassa yhdeksän prosenttia ja Suomessa 3,8 prosenttia. Danske Bank ennustaa ensi vuonna hintojen nousevan Ruotsissa neljä prosenttia ja muissa Pohjoismaissa noin kaksi prosenttia, Suomessa 1,8 prosenttia.

– Hintojen nousu on alkanut rauhoittua, kun talouksia on avattu. Finanssipolitiikkaa on kiristetty kaikissa Pohjoismaissa, kun tukiohjelmia on lopetettu. Rahapolitiikassa Norja on jo nostanut ohjauskorkoa ja tulemme näkemään nostoja myös jatkossa. Ruotsissa keskuspankki viestittää korkotason pysyvän nykyisellä tasollaan. Sama koskee myös euroaluetta, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.

Suomessa asuntojen hinnat nousevat muita Pohjoismaita hitaammin asuntomarkkinoiden epätasaisen kehityksen ja rakentamisen takia.

– Vuoden 2021 toisella neljänneksellä osakeasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 5,3 prosenttia viime vuodesta. Jatkossakin asuntojen hintojen nousu todennäköisesti etenee pääkaupunkiseudun vedolla. Asuinrakentaminen on jatkunut vahvana, mikä merkittävällä tavalla vaimentaa hintojen nousupaineita kasvukeskuksissa, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pahin uhka stagflaatio

Tälle vuodelle Danske Bank ennustaa kaikkiin Pohjoismaihin 3,3-4 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna Norja ja Ruotsi yltävät kovimpaan kasvuun. Suomen talouskasvuksi tänä vuonna pankki ennustaa 3,3 prosenttia, ensi vuodeksi 3,0 prosenttia.

Olsenin mukaan riskinä on, että talouskasvu hidastuu samaan aikaan kun inflaatio kiihtyy.

– Globaalit toimitushäiriöt rajoittavat tuotantoa ja ovat yksi syy, miksi inflaatio kiihtyy. Tämä aiheuttaa riskin stagflaation paluusta, mutta ei samassa muodossa kuin 1970-luvulla. Kyseessä on hankala tilanne poliitikoille ja keskuspankeille. Koronakriisin ja siitä palautuminen on kuitenkin tilanne, josta meillä ei ole kokemusta. Tämän takia on suuri riski, että tilannetta tulkitaan väärin, hän sanoo.

Pohjoismaat kohtaavat talouden mahdollisen viilenemisen erilaisessa tilanteessa, vaikka ne ovat selvinneet koronakriisistä hyvin samankaltaisesti.

– Vahvan elpymisjakson jälkeen muilla Pohjoismailla on enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa, sillä niiden julkiset taloudet saavuttavat ylijäämän vuonna 2022, mutta Suomen julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu, Kuoppamäki huomauttaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)