Verkkouutiset

Dagens Nyheter: Venäjä uhkaa – Nato paras turva

Ruotsin ykköslehti liputtaa nyt avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter (DN) varoittaa perjantaisessa pääkirjoituksessaan selväsanaisesti presidentti Vladimir Putinin Venäjän muodostamasta sotilaallisesta uhasta.

– Älkää nukahtako jälleen. Näillä sanoilla päätti kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) Venäjä-asiantuntija Gudrun Persson seminaarin, jossa laitoksen raportti Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä kymmenen vuoden perspektiivillä keskiviikkona julkistettiin. Hänen kehotuksensa on mitä aiheellisin, DN toteaa.

Raportti muistuttaa Venäjän pyrkineen palauttamaan johdonmukaisesti entisen suurvalta-asemansa, alistamaan naapurinsa etupiiriinsä ja sanelemaan ehdot niiden toiminnalle. Vaikka pyrkimys sinänsä ei ole uusi, uutta on Venäjän uudelleen saavuttama sotilaallinen kapasiteetti, jolla se voi tavoitteensa myös käytännössä toteuttaa.

– Georgian sota vuonna 2008 avasi Kremlin silmät. Se toki päättyi voitokkaasti, mutta Venäjän koon ansiosta – ei asevoimien kyvykkyyden. Sen jälkeen Putin on investoinut suuria summia asevoimien modernisointiin: sotilaista on tullut ammattimaisia, kalustoa on päivitetty, harjoituksia on useammin ja ne ovat aiempaa suurempia, DN kirjoittaa.

– Niin Krimin laiton liittäminen kuin interventio Syyriaan pyöveli Bashar al-Assadin pelastamiseksi ovat osoittaneet, että Venäjän asevoimat pystyvät toteuttamaan operaatioita turvallisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi lähialueilla, lehti huomauttaa.

Verkkouutiset on kertonut FOI:n raportista tässä jutussa.

Nato-hakemuksen aika?

Putin toimii DN:n mukaan opportunistisesti ja pyrkii iskemään niihin heikkoihin kohtiin, jotka Venäjä muissa maissa tunnistaa. Ukrainassa ja Syyriassa Putin on kiiruhtanut täyttämään lännen jättämää tyhjiötä.

DN varoittaa länttä laskemasta suojaustaan suhteessa Venäjään. Georgian sota 2008 havahdutti Venäjän johdon, mutta ruotsalaispoliitikot elivät lehden mukaan enemmän tai vähemmän horroksessa aina helmikuussa 2014 tapahtuneeseen Krimin valtaukseen saakka.

– Siitä lähtien aloimme pitää huolta siitä, että täytämme taaksemme jättämää tyhjiötä, jota ilman puolustusta jätetty Gotlanti selvimmin symbolisoi, DN toteaa.

Nyt Ruotsissa vallitsee lehden mukaan laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että maa tarvitsee enemmän sotilaita, sota-aluksia ja taistelulentokoneita. Myös sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa käsitetään tärkeäksi yli puoluerajojen, vaikka presidentti Donald Trumpin käyttäytyminen on ollut arvaamatonta.

– Ruotsin politiikka – erityisesti sosiaalidemokraatit – kieltäytyvät kuitenkin toistaiseksi tunnustamasta sitä tosiasiaa, että kaikki tämä voitaisiin hoitaa parhaiten Naton jäsenenä, DN arvioi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)