Viranomaislupiin liittyvä byrokratia on viivästyttänyt investointeja lähes kahdeksalla prosentilla PK-yrityksistä viime ja tämän vuoden aikana, selviää kauppakamarien PK-hallitusbarometrista.
Lupa- ja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat yrityksissä valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa läpi tuskastuminen nykyiseen käytäntöön. Viime hallituskauden pääministerin, Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman lupaukset normitalkoista olivat nostattaneet odotuksia, jotka eivät vastaajien mukaan kuitenkaan toteutuneet.
Juuri kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvän byrokratia on se pahin byrokratiajarru vastaajien mielestä. Vastaajayrityksistä 7,5 prosenttia kertoi investointiviivästymisestä lupabyrokratian vuoksi. Viivästyksen syiksi yritykset raportoivat 41 prosentissa tapauksia kaavoituksen sekä rakennus- (39 prosenttia) ja ympäristölupiin (7 prosenttia) liittyvät ongelmat.
Kaavoituksen tai luvituksen vuoksi viivästyneiden tai estyneiden investointien rahallinen arvo on pelkästään tämän kyselyn vastaajayrityksissä yli 200 miljoonaa euroa.
Kaavaprosessin ongelmista muistuttaa myös kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLI. Sen mukaan nykyinen kankea kaavaprosessi tuhlaa yhteiskunnan resursseja ja ilmastoa. Tyhjinä seisovat tilat ovat kansallisvarallisuuden hukkausta ja aiheuttavat turhia ilmastopäästöjä.
Kaupunkiseutujen tyhjän tilan määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti. RAKLIn mukaan pelkästään pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä yhteensä 1,2 miljoonan neliön eli 169 jalkapallokentän verran tyhjillään seisovaa toimistotilaa.
Tyhjän toimistotilan määrä on pääkaupunkiseudulla tuplaantunut kymmenen vuoden takaisesta. Määrä tulee RAKLIn mukaan lisääntymään entisestään, sillä vanhat toimistorakennukset eivät enää vastaa nykyajan tarpeisiin, joten uutta tilaa on rakennettava lisää.
– Sekä kaupungistuminen että ilmastonmuutos ovat faktoja. Meidän on kaikin mahdollisin keinoin tuettava kestävää kaupungistumista ja ehkäistävä ilmastonmuutosta. Ihmiset haluavat muuttaa kaupunkeihin, ja mitä tiiviimmin kaupungeissa asutaan, sitä vähäpäästöisempää asuminen on. Nämä seikat huomioon ottaen on täysin järjetöntä, että kaupunkien tyhjän tilan määrä kasvaa samalla, kun uutta rakennetaan, RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen sanoo.
Sääntelyn on tuettava kestävää kaupungistumista sekä asukkaiden, yhteiskunnan että ilmaston näkökulmasta, Laurikainen vaatii. Jotta kaavoitusjärjestelmä voi vastata riittävän nopeasti yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin, on siitä saatava hänen mukaan nykyistä ketterämpi.
RAKLIn mielestä vastavalitun eduskunnan rooli on kaavoitusjärjestelmän tulevaisuuden suhteen ratkaiseva. Päätökset ympäristöministeriön viime vuonna aloittamassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa tehdään seuraavan kolmen vuoden aikana.
– Haluamme saada kaavoitukseen lisää joustavuutta ja tilaa oikea-aikaiselle suunnittelulle. Niiden avulla kaavoitetaan parempaa kaupunkiympäristöä. RAKLI ehdottaakin siirtymistä kaksiportaiseen kaavajärjestelmään, joka vähentää kaavoituksen yksityiskohtaisuutta ja sujuvoittaa kaavoitusta, Laurikainen sanoo.
RAKLIn ehdotuksessa uudessa kaavoitusjärjestelmässä vanhan asema-, yleis- ja maakuntakaavan korvaisivat paikalliskaava ja kaupunkiseutukaava. Kaavoituksen muuttuessa kolmiportaisesta kaksiportaiseksi ja tarkimman kaavatason poistuessa kaavoitusprosessista saataisiin nopeampi ja vähemmän yksityiskohtainen.
Vaikka ehdotuksessa kaavapäätösoikeus säilyy selkeästi kunnalla, toisi uusi järjestelmä lisäksi mukanaan yksityisen rakennushankkeeseen ryhtyvän oikeuden valmistella kaavaa. Tämä lisäisi kaavoitusresursseja, nopeuttaisi kaavavalmistelua ja parantaisi kaavan toteutumismahdollisuuksia.
JORMA ERKKILÄ
