Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV julkaisi tänään tarkastussuunnitelmaansa sisältyneen laillisuustarkastuksen, jonka kohteena olivat koronaepidemian alkuvaiheessa myönnetyt suorat yritystuet ja niihin valtion talousarviossa vuonna 2020 osoitettu rahoitus.
VTV on tarkastanut koronatukien asianmukaista hallinnointia erityisesti niiden koronapandemian talousvaikutuksia lieventävän kohdentamisen näkökulmasta.
Häiriörahoitusta oli mahdollista hakea 19.3.-8.6.2020 ja se oli tarkoitettu yrityksille uusien tuotteiden, palveluiden tai toimintatapojen kehittämiseen. Myönnetyn rahoituksen saajista 78 prosenttia oli Business Finlandille kokonaan uusia asiakkaita.
VTV arvioi tuen toimineen huonosti kriisirahoituksena. Arviotaan VTV perustelee sillä, että rahoitus kohdistui tuleviin, tietystä hankkeesta aiheutuviin menoihin eikä akuuttiin kassakriisiin.
Business Finland toteaa, että häiriötilanteessa myönnetyn kehittämistuen rahoituskriteerit perustuvat EU-valtiotukisääntöihin, kansalliseen lainsäädäntöön sekä Business Finlandin normaaleihin rahoituskäytäntöihin.
Business Finland ei voi myöntää kustannustukea. Näin ollen häiriörahoitusta ei myöskään ollut tarkoitettu kustannustuen kaltaiseksi kiinteiden kulujen kattamiseen tai akuutin kassakriisin ratkaisemiseen käytettävissä olevaksi kriisirahoitukseksi.
– Lain mukaan Business Finlandin rahoitus voi kohdistua vain tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, eikä sitä ole mielekästä rinnastaa kustannustukeen, josta se eroaa täysin sekä toimintalogiikkansa että tavoitteidensa osalta, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola tiedotteessa.
– Tulkinnoillaan VTV kyseenalaistaa ylipäätään t&k-toiminnan riskiä jakavien rahoituskannusteiden tarpeen vakavaraisille yrityksille. Tällaisten kannusteiden hyödyistä yhteiskunnalle on kuitenkin olemassa useiden vuosikymmenien ajalta hyvin vahva tutkimusnäyttö, Kopola jatkaa.
Tavoitteena oli estää kehittämistoiminnan pysähtyminen kriisitilanteessa
Kopola muistuttaa,että vaikka yhtenä häiriörahoituksen saamisen edellytyksenä oli koronan aiheuttama häiriö yrityksen liiketoiminnalle, yksi sen tärkeimmistä tavoitteista oli turvata muutosvoimaisille yrityksille mahdollisuus keskittyä tulevaisuuteen kehitystoiminnan kautta myös kriisin aikana.
– Koronapandemian aiheuttamassa häiriötilanteessa oli nähtävissä selkeä riski, että ilman kriisin alkuvaiheeseen sijoitettua kehittämisrahoitusta yritykset ryhtyisivät karsimaan jo alkujaankin liian vähäistä kehittämistoimintaansa. Tämä riski onnistuttiin häiriötilanteeseen räätälöidyllä kehittämisrahoituksella välttämään, toteaa Kopola.
Hänen mukaansa Suomen kansantalouden kannalta yritysten resilienssin parantaminen ja muutosvoiman ylläpitäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita.
– Kehittämistyössä onnistuneet yritykset ovat koronan jälkeen entistä vahvempia ja kilpailukykyisempiä. Tutkimusnäyttöön pohjautuvien hyötyjen vuoksi julkisia t&k-toiminnan kannusteita tarjotaan yrityksille useimmissa kehittyneissä maissa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa kritisoidessaan VTV kiinnittäisi erityistä huomiota tulkintojensa ja kommenttiensa huolelliseen perusteluun. Valitettavasti näin ei tällä kerralla ole toimittu, Kopola sanoo.
Ehtojen noudattamista valvottu huolellisesti
Tarkastusraportissaan VTV esittää, että Business Finland olisi valvonut häiriörahoituksen ehtojen noudattamista vain yleisluontoisesti. Kopola ihmettelee VTV:n näkemystä.
– Business Finland tarkastaa jokaisen kehittämisrahoitusta saaneen 20000 projektin kustannukset ja loppuraportit huolellisesti. Asiakkaiden toimittamien tietojen lisäksi tarkastuksessa hyödynnetään muun muassa verohallinnon harmaan talouden torjuntayksikön tuottamaa velvoitteidenhoitoselvitystä.
Kopola korostaa, että normaalin seurannan lisäksi kymmenen prosenttia kertaalleen tarkastetuista projekteista tarkastetaan vielä toistamiseen Business Finlandin riskienhallintatiimin toimesta.
– Projektit valikoituvat tarkemman seurannan kohteeksi joko palautekanavan kautta tulleiden ilmiantojen kautta, data-analytiikan keinoin tai viranomaisyhteistyön perusteella. Lisäksi mukana on satunnaisotannalla valittuja projekteja, mikä on valvonnan uskottavuuden kannalta tärkeää.
Keväällä 2021 valmistuneen, työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta BDO Audiator Oy:n suorittaman Business Finlandin häiriörahoitusta koskeneen jatkotarkastuksen tulosten mukaan Business Finlandin malli koronatukien sisäiselle valvonnalle on kattava ja hyvin organisoitu ja Business Finland on onnistunut hyvin tuensaajien ohjeistuksen ja neuvonnan selkeydessä ja riittävyydessä sekä viestinnässä.
LUE MYÖS:
Koronatuet eivät aluksi kohdistuneet niitä tarvitseville
