Verkkouutiset

Bush ei valehdellutkaan – Irakissa oli suuret määrät kemiallisia aseita

New York Timesin mukaan liittouman joukot löysivätkin joukkotuhoaseita Irakista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

New York Times paljastaa tuoreessa reportaasissaan, että Irakista löytyi vuosina 2004–2011 noin 5 000 kemiallista taistelukärkeä, tykistönammusta tai lentopommia.

Tiedot perustuvat useisiin silminnäkijäkertomuksiin amerikkalaisilta ja irakilaisilta sotilailta ja viranomaisilta sekä New York Timesin saamiin tiedustelupöytäkirjoihin.

Joukkotuhoaseet olivat yksi syistä, joiden vuoksi Yhdysvallat aloitti vuonna 2003 Irakissa sotatoimet Saddam Husseinin hallintoa vastaan. Myöhemmin aseiden jäämistä löytymättä käytettiin laajasti presidentti George W. Bushia vastaan.

Saddamin huhuttuja massiivisia kemiallisten aseiden varastoja ei kuitenkaan koskaan löydetty – tai näin yleisesti luultiin.

Muutkin uutislähteet, kuten muun muassa Wall Street Journal ja Wired, ovat raportoineet Irakista löytyneistä joukkotuhoaseista jo aiemmin. Uutiset joukkotuhoaseista on tähän asti sivuutettu.

Aselöytöjä salattiin

Amerikkalaiset joukot ja liittouman puolella taistelevat irakilaiset sotilaat törmäsivät kemiallisiin aseisiin useita kertoja vuoden 2004 jälkeen. Sotilaat saivat myös vammoja kemiallisista aseista ainakin kuuteen otteeseen.

Irakissa taistelleet veteraanit ovat sitä mieltä, että hallitus salasi tahallaan tiedon aseista jopa kentällä toimineilta sotilailta ja lääkäreiltä. Tämä saattoi estää joitakin saamasta asianmukaista hoitoa vammoihinsa.

”Tunsin itseni ennemminkin koe-eläimeksi kuin haavoittuneeksi sotilaaksi”, sinappikaasusta kemiallisia palovammoja saanut nimettömänä pysytellyt entinen armeijan kersantti totesi New York Timesin haastattelussa.

Mieheltä oli evätty pääsy sairaalahoitoon hänen komentajansa pyynnöistä huolimatta.

Salailu ulottui aina Yhdysvaltojen kongressiin asti. Sotilaita oli kielletty antamasta päättäjille selvää tietoa kentältä löytämistään joukkotuhoaseista.

”Ei mitään merkittävää. Näin minut määrättiin sanomaan”, hiljattain eläköitynyt armeijan majuri Jarrod Lampier toteaa.

Lampier oli läsnä vuonna 2006, kun amerikkalaisjoukot tekivät Irakin sodan suurimman joukkotuhoaselöydön. Entisestä Irakin vallankumouskaartin tukikohdasta löytyi kaikkiaan yli 2 400 hermokaasua sisältänyttä rakettia.

Löydöt salattiin todennäköisesti, koska ne saivat amerikkalaistiedustelun ja sodanjohdon näyttämään huonolta. Ensin aseita piti olla, sitten ei. Lopulta, kun niitä löytyi, lakaistiin ne maton alle ja niille altistuneilta sotilailta evättiin hoito.

Lisäksi osa kemiallisia aineita sisältäneistä ammuksista oli niitä löytäneiden mukaan suunniteltu Yhdysvalloissa, valmistettu Euroopassa ja täytetty asemateriaalilla länsimaisten yritysten rakentamilla tuotantolinjoilla Irakissa.

Aseet olivat vanhentuneita

New York Timesin mukaan kaikki Irakista löytyneet aseet oli valmistettu ennen vuotta 1991 ja valtaosa niistä koostui tykistönammuksista ja raketeista.

Aseet olivat pääasiassa täysin käyttökelvottomia tai erittäin huonossa kunnossa. Ne sisälsivät kuitenkin muun muassa edelleen toimivaa sinappikaasua ja jäämiä sariinista.

Monet aselöydöistä keskittyivät Muthannan kemiallisten aseiden laitoksen lähistölle. Muthanna toimi Saddam Husseinin hallinnon joukkotuhoaseohjelman keskuksena 1980-luvulla.

Irakin nykyhallinnon YK:lle lähettämän raportin mukaan Muthannassa on edelleen noin 2 500 erittäin huonokuntoista kemiallisella taistelukärjellä varustettua rakettia. Niidenkin kemiallinen materiaali voi edelleen olla käyttökelpoista.

Muthannan keskus on tätä nykyä ääri-islamilaisen IS-terroristijärjestön hallussa.

Amerikkalaisviranomaisten mukaan vanhentuneet raketit eivät ole enää uhka. Kenttäkokemuksen perusteella niistä voidaan kuitenkin edelleen valmistaa likaisia pommeja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)