Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa sekä lisää osaamista ja osallisuutta koko Suomessa.
Valtiontalouden tuloiksi vuonna 2020 arvioidaan 55,6 miljardia euroa, josta 47,1 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia eli noin 1 miljardia euroa vuodelle 2019 budjetoituun verrattuna.
Kehyskaudella budjettitalouden tulot lisääntyvät keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa. Talouskasvun hidastuminen heijastuu myös veropohjien kehitykseen, mutta verotusta kiristävät toimet osaltaan vahvistavat verokertymää. Kehyskaudella verotulojen kasvu on keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa.
Vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaisista menolisäyksistä.
Myös täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensaatio kunnille näkyvät menojen nousuna vuoteen 2019 verrattuna. Toisaalta valtionvelan korkomenot alenevat.
Budjettitalouden menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella 2020–2023 nimellisesti keskimäärin noin 3 prosenttia vuodessa.
Hallituksen talousarvioesitys on 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,3 miljardilla eurolla ensi vuonna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionvelka on vuonna 2020 arviolta noin 109 miljardia euroa.
Kehyskaudella 2021–2023 budjettitalouden alijäämän arvioidaan edelleen kasvavan noin 4 miljardin euron tasolle. Tähän osaltaan vaikuttaa hävittäjähankintaan varattu 1,5 miljardin euron vuosittainen rahoitus 2021 lukien.
Kuntien uudet tehtävät ja velvoitteet rahoitetaan täysimääräisesti valtionosuuksilla. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2020 11,4 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
Vuoden 2019 tasoon verrattuna valtionosuuksia kasvattaa 285 miljoonaa euroa kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuksien leikkauksen pienentyminen.
Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen valtionosuuksia korotetaan 124 miljoonaa euroa, ja indeksikorotus (2,4 prosenttia) lisää valtionosuuksia noin 198 miljoonaa euroa. Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos lisää valtionosuuksia hieman yli 18 miljoonaa euroa.
Valtionosuuksissa on huomioitu hallitusohjelman mukaisesti muun muassa varhaiskasvatuspalveluihin tulevat menolisäykset. Näiden kuntien uusien tehtävien ja velvoitteiden valtionosuus on 100 prosenttia.
Lisäksi kunnille kompensoidaan kertaluonteisesti 237 miljoonaa euroa jo vuonna 2019, jotta vältetään kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksen huomioon ottaminen kahteen kertaan kustannustenjaontarkistuksissa. Hallitus antaa tätä koskevan lisätalousarvioesityksen syksyllä 2019.
Tuotannolliset investoinnit
Tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa jääneet keskeisten kilpailijamaiden taakse. Tuottavuuskasvu on jämähtänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa tuottavuutta ja yksityisiä tuotannollisia investointeja. Hallitus haluaa kannustaa yrityksiä niin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin.
Hallitus selvittää ja valmistelee pikaisesti hallituksen esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi.
Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta, joka ei heikentäisi pysyvästi julkisen talouden tasapainoa. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.
Hallitus selvittää pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin.
Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan.
Selvityksessä tukeudutaan kattavasti aiempiin aiheita koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.
Osaamisen vahvistamiseksi hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskeva lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.
Osaamisen, digitalisaation ja tiedon käytön edistäminen vahvistaa investointien edellytyksiä. Hallitus linjasi investointiluonteisista menoista julkisen datan avaamiseen ja sen hyödyntämiseen sekä digitalisaation edistämiseen ja tekoälyn käytön rahoituksesta vuosille 2020–2022.
Investointien lupamenettely
Investointien lupamenettelyn tehostamiseksi selvitetään investointihankkeiden lupamenettelyn viranomaistoiminnan ajan rajaamista enintään vuoteen.
Hallitus käynnistää hintakilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen tehostetun seurannan.
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta informoi talousneuvostoa hintakilpailukyvyn kehittymisestä ja VM:n ja tutkimuslaitosten asiantuntijoiden tuottavuuslautakunta raportoi talousneuvostolle tuottavuuskehityksestä.
Tulevaisuusinvestoinnit
Hallitus on päättänyt ensimmäisistä tulevaisuusinvestoinneista, jotka vahvistavat osaamista ja kestävää talouskasvua.
Tulevaisuusinvestointeihin kohdennetaan tässä vaiheessa yhteensä noin 1,37 miljardin euron rahoitus. Nyt päätetyistä tulevaisuusinvestoinneista noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020.
Kertaluonteiset investointimenot rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla, joista päätetään myöhemmin.
Tulevaisuusinvestointiohjelman loppuosalle, joka on kooltaan noin 1,7 miljardia euroa, on tehty kehysvaraus.
Ohjelman toimeenpanosta päätetään syksyn 2020 budjettiriihessä osana hallitusohjelman mukaista työllisyystoimia ja menolisäyksiä koskevaa tarkastelua.
LUE MYÖS:
