Valtion talousarvioesitys 2020 -kirja eduskunnassa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Budjetin kauhuskenaario: Näin ennustetaan nollakasvusta

Nollakasvu veisi julkisen velan yli 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelman liitteessä 4 kuvataan talouskehityksen riskejä ja vaikutuksia julkiseen talouteen. Liitteeseen sisältyy alla näkyvä herkkyystarkastelu. Siinä kuvataan ensimmäiseksi valtiovarainministeriön ennustama kasvun perusura ja sitten hitaan kasvun ja nopean kasvun skenaariot. Perusuran julkisen talouden rahoitusasema perustuu suhdanne-ennusteen lisäksi pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmaan, hallituksen syyskuussa 2019 hyväksymään julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2021—2023 ja vuosien 2019 sekä 2020 talousarvioon

Laskelmissa on oletettu, että tuotannon vuotuinen kasvu poikkeaa yhden prosenttiyksikön molempiin suuntiin perusuraan nähden tarkasteluajanjaksolla. Perusuralla ennustetaan, että talouskasvu hidastuu vuonna 2023 0,7 prosenttiin, työttömyysaste päätyy 6,5 prosenttiin. talouden alijäämä 1,4 prosenttiin ja julkinen velka 61,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Hitaamman kasvun vaihtoehdossa kokonaistuotannon kasvu hidastuisi ensi vuonna nollaan ja supistuisi vuonna 2023 -0,3:een. Työttömyysaste päätyisi 7,4 prosenttiin. Julkisen talouden alijäämä olisi vuonna 2023 noin 4 prosenttia ja velkasuhde nousisi peräti 70,5 prosenttiin vaalikauden lopussa.

– Tämä lisäisi huomattavasti tarvetta sopeuttaa julkista taloutta ja julkinen talous olisi entistä haavoittuvaisempi negatiivisille sokeille, liitteessä todetaan.

Talouskehityksen kansainvälisiä riskejä kuvataan ”alasuuntaisiksi ja suuriksi”.

– Keskeisiä riskejä ovat Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppakonflikti ja sopimukseton brexit, joka vaikuttaisi talouden kehitykseen erityisesti Euroopassa. Myös Italian talouspolitiikkaan liittyy vielä huomattava riski. Kauppakonfliktien lientyminen on huomattavin positiivinen riski.

Kotimaisten riskien todetaan liittyvän muun muassa yksityiseen kulutukseen, joka jatkuu ennustejaksolla nopeana ja tukee näin BKT:n kasvua.

– Ulkoisten riskien realisoituminen voi kääntää kuluttajien luottamuksen ja sen myötä yksityisen kulutuksen ja BKT:n äkilliseen laskuun. Kotitalouksien lisääntynyt velkaantuneisuus vähentää niiden mahdollisuuksia tasoittaa kulutustaan taantuman yli. Myös investointien kehitykseen sisältyy riskejä, mm. asuntoinvestointien nopeampi supistuminen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt