Venäjä on kyennyt Britannian asevoimien komentajan, kenraali Nick Carterin mukaan vahvistamaan sotilaallista potentiaaliaan huomattavasti ripeämmässä tahdissa, kuin vielä vuonna 2015 osattiin ennakoida.
– He ovat erittäin taitavia käyttämään suorituskykyjä, jotka ovat hyvin helposti kiistettävissä. He ovat mestareita manipuloimaan informaatioympäristöä ja tuottamaan omaa versiotaan totuudesta. He ovat huomattavat eteviä kyberympäristössä. Mielestäni he saavat myös nokkelasti muita maita tuntemaan, että Venäjä voisikin olla parempi liittolainen tai että se saattaisi olla niille länttä todennäköisempi tukija, Carter sanoo brittilehti The Timesille antamassaan haastattelussa.
Venäjän muodostamaan uhkaan ei hänen mukaansa ole yksiselitteistä ratkaisua. Hän kuitenkin kehottaa läntisiä demokratioita kehittämään nykyistä parempia keinoja totuuden suojelemiseksi ja niiden haastamiseksi, jotka tähtäävät sen kukistamiseen. Myös vastatiedusteluun tarvitaan hänen mielestään nykyistä enemmän resursseja.
Kenraali Carter huomauttaa Venäjän pyrkivän ulottamaan vaikutusvaltaansa aiempaa voimakkaammin myös Afrikkaan.
– Venäjä yrittää imaista osia Afrikasta mukaan omaan suuntaukseensa, hän sanoo.
Venäjän pyrkimysten hillitsemiseksi ja alueen valtioiden läntisen orientaation vahvistamiseksi Britannia voi Carterin mukaan antaa Afrikan valtioille sotilasapua ja toteuttaa vakauttamisoperaatioita. Esimerkkinä Venäjän vaikuttamisvälineistä hän mainitsee yhä suurempaa huolta herättävän sotilasyhtiö Wagnerin, jonka palkkasotilaita on toiminut niin Ukrainassa ja Syyriassa kuin sittemmin myös Afrikassa ja Venezuelassa.
Sodankäynnin muutos vaatii uutta osaamista
Sodankäynnin muutos edellyttää kenraali Carterin mukaan vääjäämättä myös uudenlaista, innovatiivista otetta asevoimien kehittämiseen. Britannian asevoimien on hänen mukaansa kyettävä tulevaisuudessa rekrytoimaan huomattavasti nykyistä enemmän asiantuntijoita – muun muassa korkean tason kyberosaajia.
Koska riittävää määrää asiantuntijoita ei kenties ole realistista palkata täysiaikaiseen työsuhteeseen, Carter kertoo selvittävänsä, kuinka päätyökseen siviilitehtävissä toimivia henkilöitä voitaisiin houkutella antamaan osa ajastaan ”työhön kansakunnan ja asevoimien hyväksi”.
Britannian asevoimiin on kohdistunut jo pitkään leikkauspaineita, mutta Carter ei silti aivan suoraan vaadi rahoituksen lisäämistä.
– Jos haluamme olla ”Globaali Britannia”, puolustuksella on oltava siinä roolinsa. Se todennäköisesti tarkoittaa, että sen saavuttamiseksi on tehtävä tiettyjä rahankäyttöä koskevia valintoja, hän muotoilee.
”Globaalilla Britannialla” hän viittaa iskulauseeseen, jolla maa on pyrkinyt brexit-kansanäänestyksen jälkeen asemoimaan itseään kansainvälisillä foorumeilla.
Carter visioi asevoimien kehittyvän vuoteen 2035 mennessä miehitettyjen, miehittämättömien ja autonomisten järjestelmien muodostamaksi kokonaisuudeksi. Se merkitsee hänen mukaansa jo lähitulevaisuudessa muun muassa hävittäjien rinnalla lentäviä miehittämättömiä ilma-aluksia sekä miinanraivaukseen liittyvien merellisten suorituskykyjen muuttumista miehittämättömiksi.
Teknologian kehittyminen on johtamassa Carterin mukaan myös siihen, että henkilöstömäärän merkitys sotilaallisen suorituskyvyn mittarina muuttuu nykyistä vähäisemmäksi.
