Kansainvälinen tilanne on Britannian asevoimien komentajan, kenraali Nick Carterin mukaan tällä hetkellä epävakaampi kuin koskaan aikaisemmin sitten toisen maailmansodan.
– Uhat monipuolistuvat, leviävät ja tihentyvät nopeassa tahdissa. Globaalia pelikenttää luonnehtivat jatkuva vastakkainasettelu ja menneen ajan suurvaltakilpailun paluu. Venäjän, Kiinan ja Iranin kaltaiset kunnianhimoiset valtiot käyttäytyvät tavalla, joka haastaa turvallisuutemme, vakautemme ja vaurautemme, kenraali Carter arvioi brittilehti The Telegraphin julkaisemassa kirjoituksessa.
Sodankäynnin luonne on Carterin mukaan muuttunut tavalla, joka luo aivan uudenlaisia ja potentiaalisesti hallitsemattomia riskejä. Hän viittaa erityisesti hybridisodankäynnin moninaisiin muotoihin ja kohdistaa viestinsä kärjen Venäjään.
– Olemme nähneet tästä viime aikoina monia esimerkkejä: sijaisjoukkojen käyttö Lähi-idässä, USA:n Afrikan-joukkojen komentajan, kenraali Thomas Waldhauserin paljastamat yksityisen venäläisomisteisen Wagner-sotilasyhtiön hämäräperäiset toimet tietyissä Afrikan osissa, ja New York Timesin väitteet, joiden mukaan Venäjä testaa uusia disinformaatiotaktiikoita valtavalla Facebook-kampanjalla, hän toteaa.
Vaikka Venäjä tai muut Carterin mainitsemat valtiot eivät tavoittelisi sotaa perinteisessä mielessä, niiden varomaton käyttäytyminen ja välinpitämätön asenne kansainvälistä oikeutta kohtaan voivat hänen mukaansa johtaa virhearvioihin ja hallitsemattomaan eskalaatioon.
– Arkkiherttua Frans Ferdinandin murhan laukaisema heinäkuun 1914 kriisi eskaloitui suursodaksi, koska taustalla oli monimutkainen liittosuhteiden vyyhti sekä sarja virhearvioita johtajilta, jotka kuvittelivat kykenevänsä kontrolloimaan vihollisuuksia. Tämän vuoksi historia on niin tärkeää, Carter huomauttaa.
Kokonaisturvallisuus avainasemassa
Vaikka historia ei suoranaisesti toista itseään, se noudattaa kenraali Carterin mielestä tiettyä rytmiä, joka auttaa löytämään opetuksia tulevaisuuden varalle ja muistamaan sodan kauhut.
– Näin Naton 70-vuotisjuhlavuonna on ajankohtaista muistaa, että Naton turvatakuilla on olennainen merkitys Euroopan demokratioiden jatkuvalle vapaudelle. Historia ja maantiede osoittavat, että turvallisuutemme ja vakautemme välillä on aina ollut ja tulee olemaan keskinäinen riippuvuussuhde, hän toteaa.
Carter nostaa esiin myös Normandian maihinnousun, josta tuli kesällä kuluneeksi 75 vuotta.
– Saimme muistutuksen rannoille rynnäköineiden, ilmatilaa turvanneiden, vedenalaisia esteitä ja vihollisen tulta uhmanneiden joukkojen suurenmoisesta rohkeudesta. Vähemmän ilmeistä oli se valtaisa kansallinen hanke, joka teki D-Dayn mahdolliseksi. Takana oli vuosia kestänyt suunnittelu. Monet keskeisistä valmistelijoista olivat siviilejä, jotka oli sodan puhjettua kutsuttu univormuihin – tiedemiehiä, matemaatikkoja, liikemiehiä, hän sanoo.
Normandian maihinnousun tausta onkin Carterin mukaan omiaan korostamaan kokonaisturvallisuusajattelun merkitystä. Menestyksellistä sotaa eivät käy vain sotilaat, vaan koko yhteiskunta.
– Elämme parhaillaan muutosvaihetta, joka on laaja-alaisempi, nopeampi ja syvällisempi kuin mitä ihmiskunta on kahta maailmansotaa kokonaisuutena lukuun ottamatta kokenut, ja muutos on yhä kiihtymässä, Carter arvioi.
– Asevoimamme ymmärtävät uudistumisen tarpeen ja tietävät, että uudistumisen kärjessä ovat informaatiokeskeiset teknologiat. Tiedämme myös, että se edellyttää kumppanuutta yksityisen sektorin kanssa, sillä sieltä löytyvät paras teknologia ja parhaat innovaatiot ja – mikä tärkeintä – siellä kehittyvät parhaat kyvyt, hän toteaa.
