Verkkouutiset

Brittiasiantuntija VU:lle: Venäjä testaa Suomea kaiken aikaa

Euroopan avainvaltiot ovat Keir Gilesin mukaan vaarallisen alttiita Kremlin painostukselle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vladimir Putinin johtama Venäjä kohdistaa Eurooppaan laaja-alaisia horjuttamistoimia ja onnistuu siinä aivan liian helposti, todetaan brittiläisen Chatham House -ajatushautomon tuoreessa raportissa.

Jos esimerkiksi Saksa ja Ranska haluavat asettaa rajat Venäjän yhä vaarallisemmiksi käyville vaikuttamisoperaatioille, niiden on toimittava huomattavasti nykyistä päättäväisemmin ja lakattava pelkäämästä, raportin laatinut nimekäs Venäjä-asiantuntija Keir Giles sanoo.

Venäjä on hänen mukaansa oppinut hyödyntämään länsivaltojen arkuutta lietsomalla pelon ja epävarmuuden ilmapiiriä. Toistuvat ilmatilaloukkaukset ja sota-alusten uhitteleva toiminta merellä ovat osa keinovalikoimaa, jolla venäläiset ovat onnistuneet viestittämään avoimen konfliktin olevan vaarallisen lähellä.

Baltiaan ja Puolaan sijoitettuja Naton eFP-joukkoja Giles pitää malliesimerkkinä siitä, millaisin toimin Venäjän aggressiivisia pyrkimyksiä tulisi padota. Sotilaallinen puolustus ei hänen mukaansa kuitenkaan yksin riitä, vaan myös ei-sotilaalliset uhat on tunnistettava ja niihin on vastattava.

Mallia Suomesta

Menestyksellinen kokonaismaanpuolustus edellyttää Gilesin mukaan sitä, että uhan luonne on tunnistettu. Monessa maassa niin ei suinkaan ole, vaan esimerkiksi Britanniassa hallintoon ja koko yhteiskuntaan kohdistuviin uhkiin ollaan hänen mukaansa vasta heräilemässä.

– Uhan tiedostaminen mahdollistaa asianmukaisten vastatoimien suunnittelun. Yhteiskunnan eri osa-alueiden avainhenkilöille suunnatut Suomen maanpuolustuskurssit ovat tästä klassinen esimerkki. Britannia voi vain unelmoida vaikkapa yksityisestä yrityksestä, joka tietäisi, mitä siltä kansallisen kriisin kohdatessa odotetaan, hän sanoo Verkkouutisille.

– Britanniassa ollaan vielä kaukana siitä, että johtajia koottaisiin kursseille oppimaan yhteistyön tekemistä. Toistaiseksi on vasta lanseerattu ”konsultaatio” siitä, mikä yksityisten yritysten rooli mahdollisessa kansallisessa kriisissä olisi, hän toteaa.

”Teidän pitäisi tietää”

Suomen kykyä vastata erilaisiin Kremlin vaikuttamisyrityksiin testataan Gilesin mukaan rutiininomaisesti. Siksi riski tuudittautua katteettomaan turvallisuudentunteeseen on meillä pienempi kuin maissa, jotka sijaitsevat kauempana Venäjästä.

– Suomella pitäisi olla hyvin selkeä käsitys kyvystään sietää Venäjän painetta tositilanteessa, jota se on säännöllisesti joutunut kokemaan. Olipa sitten kyse siirtolaisten puskemisessa rajan yli, GPS-häirinnästä, meijerituotteiden ja puutavaran kauppaan liittyneestä taloudellisesta sodankäynnistä, adoptioita koskeneista informaatioiskuista tai hämäräperäisestä toiminnasta venäläisomisteisissa saaristokiinteistöissä, Suomen vastatoimia testataan kaiken aikaa ja niiden vaikuttavuutta on siten mahdollista arvioida, hän sanoo.

Maat, joihin vastaavaa painetta ei kohdistu, saattavat hänen mukaansa herkemmin elätellä illuusioita omasta kyvystään torjua uhkia tai jopa kuvitella, että niihin ei edes tarvitse varautua.

”EU ei ole turvallisuuden takaaja”

Giles kertoo ymmärtävänsä ajattelua, jonka mukaan kansallista turvallisuutta ei kannata laskea yksipuolisesti Naton varaan. Samalla hän kuitenkin varoittaa kuvittelemasta, että nykymuotoisesta Euroopan unionista olisi turvallisuuden takaajaksi.

Suomessakin esitetty norjalainen tv-sarja Miehitetty (norj. Okkupert) kuvasi Gilesin mukaan fiktiivisesti mutta raadollisesti sitä, miten EU tuli kerran toisensa jälkeen asettuneeksi Venäjän eikä sen vihamielisen vaikuttamisen kohteena olleen maan puolelle.

– Vaikka Bryssel ei halua tulla sellaisena nähdyksi, mutta kuvaus vastasi realistisesti niitä seurauksia, joita keskeisten EU-valtioiden toimilla, kuten Georgian ja Ukrainan pakottamisella tulitaukoon tai Nord Stream 2:lla, on ollut, hän sanoo.

– Kuvitelma siitä, että EU tukisi jäseniään tai kumppaneitaan millään merkityksellisellä tavalla (eli muuta kuin ilmaisemalla ”huolensa”) jos ja kun ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi, on äärimmäisen vaarallinen, hän varoittaa.

Gilesin raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä (pdf.).

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)