Sodan tuhoja Itä-Ukrainassa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Onko Vladimir Putinin ehdotus ansa Ukrainalle?

Ehdotus Donbassin YK-operaatiosta on ehkä tehty tosimielellä, mutta Venäjän eduksi.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin syyskuun alussa ehdottama Itä-Ukrainan rauhanturvaoperaatio saattaa arvostetun brittiläisen Chatham House -ajatushautomon tutkijan James Sherrin mukaan olla Ukrainalle viritetty ansa.

– Hänen aloitteensa on vuosikerta-Putinia, Sherr sanoo.

Aiemmin toistakymmentä vuotta Britannian puolustusministeriön palveluksessa toiminut tutkija muistuttaa Putinin ehdotuksen sijoittuvan ajankohtaan, jolloin Yhdysvalloissa on alettu jälleen aktiivisesti keskustella Ukrainan aseistamisesta.

Kun Ukrainan presidentti Petro Poroshenko on useaan otteeseen toivonut maansa itäosiin järeää YK:n rauhanturvaoperaatiota, Putinin ehdottaa huomattavasti vaatimattomampaa ja valtuuksiltaan tiukasti rajattua joukkoa.

– Ei ole mitenkään mahdollista, että länsi hyväksyisi Venäjän ehdotuksen esitetyssä muodossaan, ja Moskovan täytyy se tietää, Sherr toteaa.

Hänen mukaansa Putin saattaakin olla virittämässä Ukrainalle ansaa, jossa se läntinen paine, joka nyt kohdistuu Venäjään, siirtyisikin kohti Poroshenkon Ukrainaa.

– Tähän saakka Kiova on torjunut Minsk II -sopimuksen poliittiset ehdot sillä moitteettomalla perusteella, että vapaat vaalit olisivat mahdottomuus vieraan sotilaallisen miehityksen ja aseellisen konfliktin olosuhteissa. Jos miehitys ja konflikti poistuvat, tätä argumenttia ei enää ole, Sherr huomauttaa.

Putinin uusin pelikuvio

Putinia tällainen pelikuvio saattaisi Sherrin mielestä hyvinkin houkuttaa. Siihen on hänen mukaansa kolme syytä.

– Ensinnäkään Venäjällä ei ole juuri mitään esiteltävää neljän sotavuoden jälkeen. Se on hankkinut uusia vihollisia, ei ystäviä. Sen palkkasoturit hallitsevat neljää prosenttia Ukrainasta. Miehittämätön Ukraina ei ole pirstoutunut vaan eheytynyt. Sen läntiset kumppanit eivät ole tehneet lainkaan merkittäviä myönnytyksiä Venäjälle – eivät suostuneet maan ”federalisointiin” eivätkä ”puolueettomuuteen”, Sherr sanoo.

Itä-Ukrainan sota nakertaa myös Venäjän taloudellisia resursseja, hän muistuttaa. Donbassin niin sanottuihin kansantasavaltoihin virtaa hänen mukaansa noin miljardin euron verran rahoitusta vuodessa.

Kolmas Putinin harkintaan vaikuttava osatekijä on Sherrin mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon omaksuma kova linja.

– Hallinnon halukkuus puuttua yksipuolisesti, päättäväisesti ja varoituksetta – niin paljon kuin se Nato-kumppaneita turhauttaakin – hermostuttaa Venäjää, joka on ehtinyt tottua Barack Obaman ennustettavaan ja aseistariisuvan läpinäkyvään lähestymistapaan.

Siinäkin tapauksessa, että Venäjä hyväksyisi järeän rauhanturvaoperaation, yksityiskohdilla olisi Sherrin mukaan kriittinen merkitys.

– Mikä olisi YK-joukkojen kokoonpano ja aseistus? Kuinka erottuisi ”vieras” sotilashenkilöstö, joka on oppinut sulautumaan paikallisesta? Mitkä aseistuksen kategoriat joutuvat lähtemään, mitkä saisivat jäädä, Sherr kysyy.

– Saatamme olla lähestymässä aikaa, jolloin Venäjä haluaa päästä ulos Donbassista. Jos niin käy, kaikki riippuu siitä, mitä tarkoitetaan Venäjällä, mitä käsitteellä ”ulos”.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt