Birminghamin yliopiston tutkija ja Britannian sotahistoriatoimikunnan jäsen Jonathan Walkerin uusin teos pohjautuu hyvin laajaan lähdeaineistoon ja tuo uutta tietoa Winston Churchillin toiminnasta toisen maailmansodan loppuvaiheissa.
Vuoden 1944 loppupuolella puna-armeija oli miehittänyt Romanian, Bulgarian, Baltian ja suuren osan Unkaria. Neuvostojoukot olivat myös syvällä Puolassa.
Erityisesti Puolan tilanne oli huolestuttava. Neuvostoliitto loi kovaa vauhtia alueelle omaa nukkehallintoaan paikallisten kommunistien turvin.
Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945 liittoutuneet sopivat muun muassa sodan jälkeisen Puolan aluemuutoksista. Siinä Neuvostoliitolle luovutettiin 180 000 neliökilometriä maata Puolan itäosasta, vastineeksi Puola sai lännestä noin 100 000 neliökilometriä Saksan alueita.
Neuvostodiktaattori Josif Stalin lupautui ottamaan muutaman länsimielisen demokraatin Puolan uuteen hallitukseen. Jaltan konferenssissa kyse oli Puolan osalta lähinnä yritys pelastaa länsiliittoutuneiden kasvot ja peitellä sitä, että Puola oli täysin Stalinin otteessa.
Jaltan jälkeen Churchill oli entistä masentuneempi Euroopan kehityksestä ja antoi puolustushaarakomentajien neuvostolle (Joint Chiefs of Staff Committee, COS) tehtäväksi laatia suunnitelma Stalinin taltuttamiseksi sotilaallisin keinoin. Käytännössä tehtävä tuli COS:n alaisen suunnitteluesikunnan (Joint Planning Staff, JPS) tehtäväksi. Suunnitelman koodinimenä oli Unthinkable (mahdoton).
JPS:n henkilökunta aloitti huhti-toukokuun vaihteessa erittäin haastavan suunnitelman laatimisen, luonnollisesti se oli luokiteltu ehdottaman salaiseksi, siitä ei kerrottu edes yhdysvaltalaisille.
Tavoitteena saada Neuvostoliitto taipumaan
Suunnitelman yleisenä tavoitteena oli pakottaa Neuvostoliitto taipumaan länsivaltojen tahtoon ja sitä kautta taattaisiin muun muassa Puolalle oikeudenmukainen kohtelu.
Tavoitteeseen päästäisiin ensimmäisen skenaarion mukaan nopean sotilaallisen menestyksen kautta, jolloin Stalin antaisi periksi. Toinen vaihtoehto olisi pahempi ja todennäköisempi, siinä menestystä ei tulisi nopeasti, vaan tilanne laajenisi totaaliseksi sodaksi eli käytännössä III maailmansodaksi.
Suunnitelman mukaan liittoutuneet hyökkäisivät heinäkuussa 1945 kahtena kiilana neuvostoliittolaisten miehittämän Saksan itäosien halki Puolaan. Maavoimia tuettaisiin Itämereltä suoritettavilla laivasto-operaatioilla, ilmasota olisi haastavampaa, mutta hallittavissa.
Ongelmana puna-armeijan miesvahvuus
Ylivoimaiseksi ongelmaksi myönnettiin puna-armeijan miesvahvuus. Vaikka Neuvostoliitto oli kärsinyt sodassa raskaita tappioita, JPS:n suunnittelijat arvioivat sillä olleen kuusi miljoonaa sotilasta sijoitettuina Itä-Euroopan alueelle. Määrä oli moninkertainen liittoutuneisiin nähden ja suunnitelmassa myönnettiin mahdolliseksi tilanne, missä runsaslukuiset puolustajat pystyisivät estämään läpimurron.
Unthinkable -suunnitelmassa laskettiin silti paljon sen varaan, että Puolassa käytäisiin massiivinen ja ratkaiseva panssarivaunutaistelu, joka pakottaisi Stalinin neuvottelupöytään.
Suunnitelmassa oli huomioitu myös laajat poliittiset tekijät. Niistä yksi oli Britannian ja Yhdysvaltojen kansalaisille vuosikausia syötetty propaganda Stalinista kilttinä Joe-setänä. Miten kansalaiset reagoisivat, jos länsivallat hyökkäisivät lähes saman tien Saksan antauduttua entistä liittolaistaan vastaan?
Edelleen skenaariossa mukana ollut saksalaisjoukkojen käyttäminen hyökkäyksessä aiheuttaisi katkeruutta etenkin Puolassa ja sitä kautta vaarantaisi koko operaation.
Jos nopeaa voittoa ei tulisi, ainoa vaihtoehto olisi jatkaa etenemistä syvemmälle Puolaan ja myös Neuvostoliittoon. Tämä ei onnistuisi ilman Yhdysvaltain valtavia voimavaroja. Lisäksi suunnittelijat katsoivat vihollisen eliminoinnin vaativan Neuvostoliiton suurten metropolien valtausta, mikä puolestaan edellyttäisi neuvostojoukkojen suurimittaisia tappioita rintamalla.
Arkistoon
JPS luovutti toukokuun lopulla suunnitelmansa puolustushaarakomentajille. Neuvoston antama lausunto pääministerille oli tyhjentävä: On selvää, ettei meillä ole mitään mahdollisuuksia nopeasti tulosta tuottavaan offensiiviin.
Vastoin luonnettaan Churchill antoi tällä kertaa periksi. Sen sijaan hän määräsi tehtäväksi uuden suunnitelman samalla nimellä. Nyt kyse oli Brittein saarten puolustamisesta Neuvostoliiton mahdollista hyökkäystä vastaan. Tämän osalta tilanne nähtiin paljon valoisammaksi eikä välitöntä neuvostomiehityksen uhkaa ollut.
Unthinkable -suunnitelman molemmat versiot hautautuivat arkistoihin vuosien ajaksi Churchillin hävittyä parlamenttivaalit heinäkuussa 1945.
Jonathan Walker: Churchillin kolmas maailmansota. Brittien suunnitelmat hyökätä Neuvostoliittoon 1945. Minerva Kustannus Oy.
Kirjoittaja: JARKKO KEMPPI
