Britannia ja EU sopivat eilen uudessa Brexit-sopimuksessaan, että Pohjois-Irlanti toisaalta jää Britannian kanssa samaan tulliliittoon, toisaalta Pohjois-Irlanti myös noudattaa EU:n sisämarkkinasääntöjä. Ristiriitaiselta näyttävä pykälä on mahdollista siten, että Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välillä tehdään tullitarkastuksia.
Erikoista Brexit-sopimuksessa on, että Pohjois-Irlannin parlamentti päättää määräajoin, hyväksyykö se Pohjois-Irlanti-pykälän voimassaolon.
EU-parlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) sanoo, että pykälästä voi koitua hankaluuksia.
– Se tarkoittaa, että neljän vuoden välein no-deal on mahdollinen. Tämä on erittäin iso riski.
Samaa mieltä on kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen.
– Totta kai se on riski. Jos hyväksyntää ei tule, ratkaisu puretaan. Tämä tuottaa yhden epävarmuustekijän.
Pohjois-Irlanti on osa Britanniaa, mutta Irlannin tasavallan kanssa tehty rauhansopimus edellyttää, että rajalla ei saa tehdä rajatarkastuksia. Kun Britannia eroaa EU:sta, rajatarkastuksia on vaikea välttää. Torstaina hyväksytyllä Pohjois-Irlanti-pykälällä tähän kuitenkin pyritään.
Sen jälkeen, kun Britannia ja EU ovat hyväksyneet pykälän, myös Pohjois-Irlannin oman parlamentin, Stormont Assemblyn, pitää hyväksyä se.
Stormontin hyväksyntä on voimassa neljä vuotta. Sen jälkeen se äänestää uudelleen, ja taas pykälä on voimassa neljä vuotta. Tämän jälkeen äänestykset seuraavat kahdeksan vuoden välein.
Jos Stormont joskus hylkää pykälän, Pohjois-Irlannin erityisasema puretaan. Purku kestää kaksi vuotta. Sinä aikana EU ja Britannia neuvottelevat uudelleen alueen asemasta vähän samaan tapaan kuin ne nyt ovat neuvotelleet Brexitin ehdoista.
– Jos ratkaisu puretaan, ei tiedetä, mitä tulee tilalle, Pietikäinen sanoo.
Pykälän käsittelyä mutkistaa se, ettei Pohjois-Irlannin parlamentti ole kokoontunut kahteen ja puoleen vuoteen. Syynä ovat puolueiden väliset erimielisyydet muun muassa Brexitistä.
Pietikäinen sanoo, kyseinen pykälä johtaisi siihen, että käytännössä raja nousee Irlannin merelle Pohjois-Irlannin ja muun Britannian väliin. Hänen mukaansa EU:n pääneuvottelija Michel Barnier ehdotti mallia jo vuonna 2018, mutta Britannian silloinen pääministeri Theresa May ei voinut hyväksyä sitä. Syynä oli hänen pohjoisirlantilaisten liittolaistensa kova vastustus.
May ja EU sopivatkin niin sanotun backstop-mallin, joka olisi johtanut siihen, että koko Britannia joutuu jäämään EU:n tulliliittoon. Tätä vastusti muun muassa nykyinen pääministeri Boris Johnson.
Backstop kaatui, ja nyt Johnson suostui siihen, että Pohjois-Irlantia koskevat eri säännöt kuin muuta Britanniaa.
Pietikäinen ennustaa, että Brexit ei ole vielä valmis.
– En usko, että olemme nähneet viimeisen osan tätä saagaa tässä suuressa kirjastossa . Vaikka EU hyväksyisi sopimuksen, Irlannin DUP (unionistipuolue) on jo ilmoittanut, että se ei tätä hyväksy.
EU-maiden päämiehet käsittelevät torstaina tehtyä Brexit-sopimusta parhaillaan ja hyväksynevät sen. Britannian parlamentti äänestää sopimuksesta lauantaina, mutta sen hyväksyminen näyttää epätodennäköiseltä.
Jos Brexit-sopimus kuitenkin hyväksytään, Britannia eroaa EU:sta lokakuun lopussa ja sopimus astuu voimaan. Sen jälkeen EU ja Britannia aloittavat neuvottelut tulevasta suhteestaan.
