Nordean, Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtajan Björn Wahlroosin mukaan Suomen nykyinen nousukausi on ”iloa pitkästä surusta”.
– On kivaa, että talous kasvaa, mutta eivät meidän ongelmamme ole mihinkään hävinneet, hän sanoo Talouselämän haastattelussa.
Wahlroosin mukaan ongelmana on esimerkiksi, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tavoittelema yhteiskuntasopimus kutistui lopulta kiky-sopimukseksi.
– Ei siitä tietysti mitään haittaa ollut, mutta suuret rakenteelliset uudistukset jäivät tekemättä, Wahlroos harmittelee TE:lle.
Talousvaikuttajan mukaan Suomessa on liian tiukka verotus ja jäykät työmarkkinat. Wahlroosin mukaan ei edes ole älyllisesti kiinnostavaa keskustella siitä, mitä pitäisi tehdä, sillä näyttö verotuksen kehittämisen ja työmarkkinoiden jäykkyyksien poistamisen puolesta on niin selvää.
Wahlroosin mielestä on historiallisessa perspektiivissä käsittämätöntä, että Suomessa on ollut jo melkein kymmenen nollakasvun vuotta. Hän kertoo Talouselämälle pohtineensa paljon, miksi uudistuminen on Suomelle niin vaikeaa. Wahlrosin mielestä taustalla on ay-liikkeen voimistuminen ja toisaalta toimeenpanevan vallan haurastuminen. Sen taustalta Wahlroos löytää Suomen perustuslakiuudistuksen ja poliittisen kulttuurin muutoksen.
– Vallan täydellinen parlamentarisointi ei toimi. Se rikkoo Montesquieun vallanjako-oppia. Tämä on johtanut siihen, että kyky tarttua ongelmiin on heikentynyt aivan dramaattisesti, Wahlroos sanoo TE:lle.
– Poliittisessa pelissä on liian monta toimijaa, joilla on veto-oikeus. Ei ole ihme, ettei päätöksiä saada aikaiseksi.
Wahlroos antoi haastattelun Talouselämälle ennen juhannusta.
