Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz puhui tietosuojalakia eduskunnassa käsiteltäessä useista erikoisista tapauksista. Moni kansanedustaja oli jo tuonut esiin Eerika-tytön traagisen tapauksen.
– Onko meillä tämän tietosuojan merkeissä lainsäädännössä joiltakin osin ammuttu yli, kun vaitiolovelvolliset viranomaiset eivät voi toisille vaitiolovelvollisille viranomaisille antaa sellaista tietoa, joka tieto olisi tärkeätä olla käytössä, jotta ihmistä voidaan auttaa, Ben Zyskowicz kysyi.
– Voi olla, että tässä Eerikan traagisessa tapauksessa ei suoranaisesti ollut kyse siitä, ettei tietoa saanut luovuttaa, mutta se käsitys minulle on syntynyt julkisen keskustelun perusteella aikanaan, että tiukat tietosuojasäädökset olivat aiheuttaneet sellaista arkuutta näiden eri viranomaisten toimissa, että he eivät edes niissä tilanteissa, missä ilmeisesti olisi ollut oikeus ilmoittaa tilanteesta toiselle viranomaiselle, sitä kuitenkaan katsoneet voivansa tehdä.
Zyskowicz viittasi myös tapaukseen, jossa lakia muutettiin, kun Kansaneläkelaitoksen vaitiolovelvolliset viranomaiset eivät voineet antaa kuntien vaitiolovelvollisille sosiaaliviranomaisille tietoa kunnissa olevista veteraaneista, jotta kunnat voisivat näitä veteraaneja auttaa.
– Kun tällaisiin tilanteisiin on törmännyt, on tullut mieleen, että jonkinlaiset tietosuojatalebanit ovat olleet näitä lakeja tekemässä, Ben Zyskowicz sanoi.
Hän kertoi opiskelijan uhkailleen Oulussa koulutovereitaan väkivallalla. Uhkaus saatettiin koulun johdon, rehtorin ja terveydenhuollon henkilöstön tietoon. Tämän jälkeen opiskelija kuitenkin vaihtoi koulua. Uudessa koulussa hän puukotti koulutoveriaan.
– Kävi ilmi, että edellisen koulun vaitiolovelvolliset viranomaiset eivät olleet saaneet kertoa uuden koulun vaitiolovelvollisille viranomaisille tähän oppilaaseen liittyvistä riskeistä. Laki kielsi sen, Zyskowicz totesi.
– Mitä järkeä on tällaisissa laeissa? Ketä varten ne on säädetty, kun tarkoituksena on auttaa ihmistä, auttaa siinä, että hän ei vahingoita itseään, ja auttaa siinä, että hän ei vahingoita muita?
Hän sanoi, ettei ole ollenkaan varma, että kouluilla on valtuudet olla oppilaita koskevissa huumeasioissa yhteydessä poliisiin tai poliisin viranomaisilla olla yhteydessä kouluun.
Seuraavana ”elävänä esimerkkinä tietosuojatalebanien tulkinnoista” Zyskowicz kertoi Varsinais-Suomen aluehallintoviraston tulkinnasta, että lääkärin vastaanotolla lääkäri ei saa kutsua odotushuoneessa olevaa potilasta nimellä.
– Tähän tulkintaan päädyttiin, koska lain mukaan jo se, että joku on jonkun lääkärin potilaana, on salassa pidettävää tietoa. Varsinais-Suomen aluehallintovirasto siis katsoi, että tämän ihmisen tietosuoja kärsii, kun lääkäri ovelta huikkaa häntä nimeltä.
– No, jos tälle tielle pidemmälle lähdetään, niin eikö näiden ihmisten tietosuoja kärsi jo siitä, että he omilla kasvoillaan ja omana itsenään istuvat siellä odotushuoneessa odottamassa lääkärille pääsyä? Eikö paljon pahempi ole se, että joku naapuri näkee, että ai, sinäkin olet täällä, kuin se, että naapuri kuulee jonkun tuntemattoman nimen ja näkee, kun joku tuntematon ihminen astuu lääkärin ovesta sisään?
Zyskowicz ihmetteli, pitääkö sairaalan vierailukäynneillä soittaa kelloa ja kaikkien muiden potilaiden mennä kaappeihin piiloon ”jotta tämä heidän olemisensa sairaalassa potilaina ja siihen liittyvä terveystietojen suoja ei mitenkään vahingoittuisi”.
– Onko niin, että jatkossa siellä lääkärin vastaanotolla istutaan paperipussi päässä, jotta kukaan ei tunnista, että siellä ollaan?
– Summa summarum, haluan sanoa, että jos tämä tietosuoja vedetään aivan absurdiuteen saakka, niin luullaan, että tehdään jotain hyvää, mutta tosiasiassa vaikeutetaan viranomaisten mahdollisuuksia auttaa ihmisiä silloin, kun ihmisen auttamisen tarve on käsillä.
Vihreiden Jyrki Kasvi jatkoi kertomalla, että kun kunnan sosiaalitoimisto tarvitsee poliisilta tiedon, onko toimeentulotuen hakijalla oikeus olla maassa, on ainoa hyväksytty väline tämän tiedon välittämiseen telefaksi.
– Koska ei ole yhteensopivaa tietoturvallista sähköpostijärjestelmää. Kaikkihan me tiedämme, miten turvallinen telefaksi itse asiassa on, mutta kun se on joskus hyväksytty turvalliseksi, niin se on ainoa, jota saa käyttää. Voitte kuvitella kuinka paljon ylimääräistä työtä tämä aiheuttaa, Jyrki Kasvi sanoi.
Zyskowicz lisäsi vielä, että kun esimerkiksi virolainen jatkuvasti turvautuu Suomessa toimeentulotukeen, joka olisi käännytysperuste, eivät viranomaiset saa nykyisten säädösten mukaan ilmoittaa ulkomaalaisviranomaisille, että kyseinen virolainen jatkuvasti hakee toimeentulotukea.
