Ben Zyskowiczin mukaan nykyinen hallitus tuli jo Antti Rinteen (sd.) pääministeriaikana tunnetuksi siitä, että se oli hyvä jakamaan ”miljoonia hyviin kohteisiin”.
– Mutta se millä ne miljoonat piti tienata, eli työllisyysasteen nostaminen ja kasvun tukeminen. Kaikki ne päätökset lykättiin eteenpäin, Zyskowicz toteaa Verkkouutisten BenTV:ssä.
Sitten tuli koronakriisi.
– Ja miljoonat vaihtuivat miljardeiksi, Zyskowicz päivittelee.
Hallituksen ennätyksellinen 5,5 miljardin euron lisäbudjetti vie valtion velanoton tänä vuonna liki 19 miljardiin euroon. Oppositio on arvostellut hallitusta pysyväisluontoisten menojen kasvattamisesta ilman päätöksiä tulopuolesta. Kritiikkiä on tullut monilta taloustieteilijöiltäkin.
Ben Zyskowiczin mukaan hallitus panee rahaa sinänsä hyviin kohteisiin.
– Mutta kaikki ne päätökset, joilla työllisyysastetta olisi nostettu, tuettu talouden kasvua – puhumattakaan, että kestävyysvajetta olisi pidemmällä aikavälillä kurottu umpeen – kaikki ne päätökset lykättiin eteenpäin.
Syksyn budjettiriihestä Ben Zyskowicz povaa hankalaa.
– Jatkaako keskusta (pääministeri Sanna) Marinin (sd.) vasemmistohallituksen vasemmistolaisen talouspolitiikan tukemista? Se on suuri ja hyvä kysymys.
Zyskowiczin mukaan osa keskustalaisista ”ymmärtää, ettei tässä ole heidän kannaltaan mitään järkeä”. Pitkän linjan kokoomusedustajan mukaan keskusta onkin virittänyt ”aikapommin” pääministeri Marinin pöydän alle.
– Keskusta on ilmoittanut, että hallituksen on kyettävä syksyn budjettiriihessä tekemään niitä välttämättömiä päätöksiä, joilla tuetaan työllisyysasteen nostamista, tuetaan talouden kasvua ja pidemmällä aikavälillä kurotaan umpeen kestävyysvajetta.
Jos näitä päätöksiä ei syksylläkään saada, räjähtää pommi Zyskowiczin mukaan kuitenkin keskustan omiin käsiin.