Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ihmettelee, miksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa paheksutaan kansanedustajia perustuslakiasiantuntijoiden kantojen kyseenalaistamisesta.
− Eikö saisi? Enkä nyt tarkoita mitään puolue- tai päivänpoliittista kyseenalaistamista vaan toisenlaisiin johtopäätöksiin päätyvää oikeudellista argumentointia. Jos perustuslakivaliokunnassa esillä olevassa tulkintatilanteessa kaksi perustuslakiasiantuntijaa ovat asiasta eri mieltä, miten perustuslakivaliokunta voisi tehdä ratkaisunsa, ellei se saisi ”kyseenalaistaa” ainakin toisen perustuslakiasiantuntijan ”kantoja”? Zyskowicz kirjoittaa HS-mielipidekirjoituksessaan.
Perusoikeusjuridiikka on hänen mukaansa lähes aina tulkintaa.
− Usein on kyseessä perusoikeus vastaan perusoikeus -tulkintatilanne. Perustuslaki on Suomessakin varsin yleisluonteinen ja osin julistuksenomainen. Juridiikka ei siis ole matematiikkaa tai fysiikkaa, jossa etsitään sitä yhtä oikeata ratkaisua.
Perustuslakiasiantuntijankaan kanta ei Zyskowiczin mukaan ole ”mitään Jumalan sanaa”, vaan siihen vaikuttavat myös esimerkiksi tulkitsijan arvomaailma ja arvopunninta.
HS:n pääkirjoituksessa mainitaan esimerkkinä viime vaalikauden sote-uudistus. Zyskowicz huomauttaa, että yksi sotea kaatamassa ollut keskeinen perustuslakiasiantuntija tunnustautui muutama vuosi ennen sote-uudistusta yksityistämisestä Ylen haastattelussa markkinaskeptikoksi.
− Luuleeko joku, ettei tällainen arvolähtökohta, johon hänellä on luonnollisesti täysi oikeus, vaikuta millään tavoin tämän perustuslakiasiantuntijan ”kantoihin” uudistuksesta, jonka arveltiin – tosin ihmisten omien valintojen seurauksena – nimenomaan lisäävän yksityisen sektorin roolia perusterveydenhuollossa? Zyskowicz kysyy.
