Euroopan parlamentti Strasbourgissa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

”Avioliiton ja avoliiton ero hämärtynyt” – mepit arvioivat Suomen sotilaallista asemaa

Natoon kuulumaton Suomi on yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa, painottaa moni europarlamentaarikko.

Suomi on yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa, vaikka puolustusyhteistyö EU:n, Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa sitoo Suomea entistä tiiviimmin länteen. Näin voisi tiivistää suomalaismeppien arviot Suomen sotilaallisesta asemasta, vaikka merkittäviä erojakin löytyi.

Verkkouutiset tiedusteli sähköpostitse kaikilta 13 europarlamentaarikolta näkemystä väitteeseen Suomi on jo sotilaallisesti liittoutunut maa perustuen Suomen tiivistyneisiin puolustusyhteistyöverkostoihin.

Monet europarlamentaarikot toteavat suoraan, että ainoastaan Naton jäsenenä Suomi olisi sotilaallisesti liittoutunut maa ja saisi turvatakuut. Tätä painottavat Henna Virkkunen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Nils Torvalds (r.) ja Hannu Takkula (kesk.).

– Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, mutta muiden kanssa tiiviistä sotilaallista yhteistyötä tekevä maa. Tilanne on turvallisuuspoliittisesti hankala ja aiheuttaa kysymyksen kaltaista epäselvyyttä Suomen asemasta. Parhaiten epävarmuus korjattaisiin hakemalla Nato-jäsenyyttä, arvioi Virkkunen.

Sarvamaan mielestä Suomen puolustusyhteistyötä eri tahojen kanssa ei pidä sotkea siihen, etteikö Suomi olisi yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa. Tiivistynyt puolustusyhteistyö EU:n, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, mutta:

– Koko näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan Nato-jäsenyys on ainoa vaihtoehto, jossa liittoutuminen ja turvatakuut toteutuisivat, hän korostaa.

– EU:n puolustusyhteistyön osalta on syytä painottaa, että kyseessä ei ole Natoa korvaava, vaan täydentävä rakenne. Se, mikä Suomelta ei-sotilasliittoon kuuluvana maana puuttuu, jää edelleen puuttumaan eli sotilaallisen liittoutumisen kova ydin: turvatakuut, painottaa Virkkunenkin.

Myös Torvalds korostaa Suomen olevan toistaiseksi sotilaallisesti liittoutumaton maa. Vaikka Suomi on mukana Nato-yhteistyössä, ”emme pääse mukaan Naton suunnitteluun”.

– Strategisissa keskusteluissa olemme kokoushuoneen ulkopuolella, Torvalds huomauttaa.

Takkula arvioi, että ”toistaiseksi EU:n puolustusyhteistyö ei ole syvenemisestä huolimatta etenemässä sotilasliitoksi”.

Anneli Jäätteenmäki (kesk.) korostaa myös, että ”Suomi on aktiivinen EU:n jäsen, mutta EU ei ole sotilasliitto”:

– EU:n syventyvä puolustusyhteistyö liittyy nimenomaan materiaalihankintoihin ja puolustusteollisuuden tutkimukseen.

Halla-aho: Suomella ”Nato-leima”, muttei hyötyjä

Monet europarlamentaarikot huomauttavat, ettei todellisuus ole välttämättä kuitenkaan ihan sitä, miltä se näyttää korostettaessa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.

– Suomi ei teknisesti kuulu sellaiseen liittoon, joka määriteltäisiin sotilasliitoksi, joten teknisesti Suomi ei ole sotilaallisesti liittoutunut maa. Kolmannet osapuolet todennäköisesti mieltävät Suomen osaksi ”länttä” myös sotilaallisessa mielessä, koska Suomi tekee läheistä yhteistyötä Naton kanssa ja koska Suomi kuuluu Euroopan unioniin, jonka jäsenistä suurin osa on Naton jäseniä, Jussi Halla-aho (ps.) katsoo.

Halla-ahon mielestä voidaan sanoa, että ”turvallisuuspoliittisessa mielessä Suomi saa läntisestä integraatiosta Nato-leiman, mutta ei Nato-jäsenyyden hyötyjä”.

– Suomalaiset mielellään pettävät itseään puhumalla ”Nato-optiosta” ja toisaalla kuvittelemalla, että EU-jäsenyys korvaisi poliittisesti vaikean Nato-jäsenyyden. EU-maat eivät kuitenkaan ole sitoutuneet auttamaan sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaataan, eivätkä ne tätä tule vapaaehtoisesti tekemään, koska silloin Nato-jäsenyys menettäisi merkityksensä, Halla-aho jatkaa.

Liisa Jaakonsaari (sd.) korostaa, että Suomi tekee monia Nato-maitakin tiiviimpää yhteistyötä sotilasliiton kanssa olematta kuitenkaan jäsen. Samaan aikaan Suomi hakee myös intensiivisesti tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin, EU:n ja Yhdysvaltain kanssa.

– Suomi haluaa liittoutua sotilaallisesti niin sanotun lännen kanssa. Nykyään avioliiton ja avoliiton välinen ero on hämärtynyt, niin myös liittoutumattomuuskäsitteen. Sanoilla saivartelua voi jatkaa loputtomiin. Suomi on siis liittoutumassa sotilaallisesti lännen kanssa, mutta ei ole Naton jäsen, Jaakonsaari summaa tilanteen.

Samoilla linjoilla on Sirpa Pietikäinen (kok.):

– Kysymys on lähinnä terminologiasta. Suomi on liittoutumaton maa niin kauan, kuin se ei kuulu liittoon. Todellisuudessa Suomi on kuitenkin puolensa valinnut, eikä tämä termikeskustelu muuta tosiasioita.

Heidi Hautala (vihr.) toteaa, että puolueettomuus on määritelty uudelleen ”sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi, joka on menettänyt merkityksensä, koska Suomi on yhä avoimemmin yhteistyössä lännen eri turvalllisuusorganisaatioiden ja -toimijoiden kanssa.

– On siis selvää, että Suomi kuuluu länteen. Suomen on pystyttävä kaikissa tilanteissa tekemään itse omat ratkaisunsa, joihin hyvin todennäköisesti kuuluu myös Naton jäsenyys, arvioi Hautala.

Merja Kyllönen (vas.) katsoo, että Suomi on käytännössä sitonut itsensä ”erilaisilla rauhankumppanuuden, isäntämaan ja avunannon verkostoilla Natoon”. Myös Suomen ajama, EU:n kanssa sovittu pysyvä rakenteellinen puolustusyhteistyö ”sitoo meidät tukevasti muiden EU-maiden ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin sekä materiaalihankintoihin”.

– Sotilaallinen liittoutumattomuutemme alkaa olla sangen teoreettista, summaa Kyllönen.

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) huomauttaa omassa vastauksessaan, että ”Suomi ole Naton jäsen, vaikka sotilaallinen yhteistyö onkin tiivistynyt joidenkin maiden kanssa”.

Väyrynen: ”Liittoutumaton eli puolueeton”

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) korostaa, että Suomen puolustuspolitiikassa on tehty virallinen muutos ”puolueettomasta” maasta ”sotilaallisesti liittoutumattomaksi”. Tämän allekirjoittavat käytännössä kaikki muut europarlamentaarikot paitsi Paavo Väyrynen (kesk.), joka kytkee nämä samaksi asiaksi :

– Suomi on edelleen sotilaallisesti liittoutumaton eli puolueeton maa.

Väyrysen mielestä  EU:ta voidaan pitää myös sotilasliittona –  tulkinnasta riippuen – mikä poikkeaa niin ikään muiden näkemyksistä.

– On totta, että viime vuosina on ryhdytty etenemään sotilaallisen liittoutumisen suuntaan, mikä on saattanut heikentää puolueettomuutemme uskottavuutta. Tässä suhteessa huolestuttavinta on pyrkimys tulkita Lissabonin sopimusta siten, että se velvoittaisi EU:n jäsenmaat antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Tällaisen tulkinnan kautta EU muuttuisi sotilasliitoksi, jossa Suomella olisi kovemmat sotilaalliset velvoitteet kuin Naton jäsenenä. Sotilasliitoksi muuttuva EU olisi lisäksi Naton eurooppalainen pilari, katsoo Väyrynen.

Väyrysen mielestä Suomen tulisikin ”selkiinnyttää asemaansa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana”. Tarkemmin hän ei kyselyssä ota kantaa, miten.

Kommentit