Verkkouutiset

Autovero vie ostajan ulkomaille

BLOGI

Kaivattu autoverouudistus tulisi toteuttaa tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiesvalmisteluna, kirjoittaa Tero Kallio.
Tero Kallio
Tero Kallio
Tero Kallio on Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Autokauppa mataa. Yt-uutisia sataa. Joku voisi kysyä, että miten tämä on mahdollista – autoalahan on viime vuodet ollut enemmänkin saamapuolella. On autoveron alennuksia ja romutuspalkkiokampanjoita.

Totta. Autoveroa alennettiin neljänä pienenä portaina vuosina 2016–2019. Ja romutuspalkkio nosti viime vuoden ensirekisteröitimäärän 120 000 uuteen henkilöautoon. Nämä autoala muistaa ja osaa olla kiitollinen päättäjillemme.

Tosiasia kuitenkin on, että pienillä, vain vähäpäästöisiin autoihin kohdistuvilla veronalennuksilla ei pysyvää valuvikaa korjata. Valuvika on autovero, joka ohjaa pitämään ja korjamaan vanhaa autoa mahdollisimman pitkään. Ja lisäksi: vain vähäpäästöisiin kohdistuneet alennukset ohjaavat hankkimaan suuret ja suuripäästöiset autot käytettynä ulkomailta – yhä suurempina ja suuripäästöisempinä.

Käytettyjen autojen räjähdysmäisesti kasvanut tuonti onkin pääsyy kotimaisen uuden auton kaupan alhoon. Vanhojen autojen tuonti on kasvanut kolmessa vuodessa noin sata prosenttia. Muitakin syitä toki on. Eduskuntavaalien alla ilma oli sakeanaan hyvää tahtoa ja alhaista mieltä. Ensin mainitun piiriin voidaan laskea kokoomuksenkin puheenjohtajan esillä pitämä ajatus autoilun verouudistuksesta. Jälkimmäiseen kuuluvat taas erilaiset kieltopuheet. Osa päättäjistämme kiirehti esittämään polttomoottori- ja dieselautoille kieltoja – tai ainakin he vaativat tulevaa hallitusta laatimaan polttomoottoreille parasta ennen-päivämäärän. Tämä viimeistään sekoitti autokaupoille mielivän mielen.

Kevään vaalit olivat ensimmäiset ilmastovaalit Suomessa. Tämä on epäilemättä hyvä asia. Ilmastoteema nosti liikenteen ja sen päästöjen vähentämisen erääksi kuumimmista teemoista. Ja kuten niin usein, huonot tiedot, hyvät aikeet ja populismi täyttivät eetterin.

Hyvä aie, melkeinpä kaikkien puolueiden teemoissa, koski liikenteen verotuksen uudistamista. Huonot tiedot ja populismi puolestaan näkyivät siinä, että yksi sun toinen kiirehti ilmoittamaan verouudistuksen tapahtuvan kiristämällä suuripäästöisten autojen autoveroa ja vastaavasti laskemalla vähäpäästöisten sähköautojen autoveroa.

Täyssähköauton autovero oli kuitenkin vuoden alussa laskenut jo 2,7 prosenttiin. Tyhjästä on melko paha nyhjäistä. Sähköautojen menekkiä jarruttaa jo verottomana korkea hinta, jota akkupakketti nostaa. Ne tarvitsevatkin hankintatuen.

Vastaavasti käytettyjen suuripäästöisten autojen tuontiralli kukoisti juuri autoveron jyrkän progression vuoksi. Käytettynä tuoduille kun annetaan ”epävarmuusvähennyksenä” tunnettu merkittävä veroale, jota uusilla autoilla ei tunneta. Mitä suurempi päästö, sitä suurempi autoveron osuus ja sitä merkittävämpi epävarmuusvähennyksen vaikutus on. Lisäksi ongelmana on, että autoveron päästöprogressioon tehdyt kiristykset vaikuttavat EU-lainsäädännön vuoksi vain uusiin, veromuutoksen voimaantulon jälkeen ensirekisteröitäviin autoihin. Siksi autoveron päästöprogression kiristäminen sen kun vain kiihdyttäisi käytettyjen autojen tuontia.

Ongelma on koko autokanta. Kaikki kolme miljoonaa autoa. Sen nykyistä nopeampi uudistaminen on avain päästöjen vähentämiseen. Jos autojen kierrätykseen tuloikää saadaan laskettua neljällä vuodella, nykyisestä 21 vuodesta, laskevat henkilöautoliikenteemme päästöt 600 000 CO2-tonnilla.

Autovero on Suomessa EU-maiden toiseksi korkein. Käytettyjen autojen tuonnin suosiminen on siirtämässä Suomea pysyvästi Euroopan sisäisessä hiilivuodossa vastaanottajien maiden ryhmään. Ruotsista vietiin viime vuonna 110 000 käytettyä autoa. Sinne tuotiin alle 10 000. Vastaavasti Suomesta vietiin alle 1 000 käytettyä autoa ja tuotiin 45 000 käytettyä autoa. Sisämarkkinat toimivat meitä vastaan. Syy on omamme. Juhlapuheet miljoonasta sähköautosta ja liikenteen päästöjen puolittamisesta vuonna 2030 ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä juuri nyt tapahtuu.

Miten sitten uusi kansanrintamahallituksemme syntyneeseen tilanteeseen reagoi? Vielä ei tietenkään mitenkään, sillä vaalikausi on vasta pääsemässä vauhtiin.

Hallitusohjelmasta voidaan toki etsiä asiaa koskevia kirjauksia. Sellainen sieltä löytyykin. Tosin, niin leveä ja lavea, että heikompaa hirvittää. Pahinta kaikesta: hallitus aikoo perustaa laajan työryhmän pohtimaan liikenteen ”sosiaalisesti ja alueellisesti tasa-arvoista sekä tuloeroja tasaavaa” verouudistusta. Autoala on toki mielellään tuomassa asiantuntijuutta ryhmään, mutta samalla voidaan kysyä, että eikö edellisen liikenneministerin autoverosohlaamisesta opittu mitään? Hän kun meni ennakkovaroituksista huolimatta julistelemaan autoveron poistoa ilman, että mitään verovalmistelua valtiovarainministeriössä oli edes aloitettu. Autokauppa pysähtyi kuin seinään ja vuosien työ valui hetkessä hiekkaan.

Kaivattu ja kiireellinenkin autoilun ja liikenteen verouudistus tulisi toteuttaa tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiesvalmisteluna. Puolijulkisesti laaja-alaisessa työryhmässä sen märehtiminen on monella tavalla vaarallista. Ei vähiten poliittisesti.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)