Sähköauto latauksessa Helsingissä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN

Simon Elo: Autovero on poistettava vaiheittain

Kirjoittaja huomauttaa, että autokannan uudistuminen johtaa päästöjen vähentymiseen.

Suomi on pinta-alaltaan EU:n viidenneksi suurin valtio ja yksi harvimmin asutuista. Maa- ja metsätalous, kaivannaiset, teollisuus ja palvelut tarvitsevat työvoimaa, joka harvaan asutussa maassa usein kulkee autolla. Valtaosa Suomen tavarasta kulkee kumipyörien päällä. Nämä ovat tosiasioita, joita kukaan ei toivoakseni kiistä.

Tosiasiat tuntien Juha Sipilän hallitus päätti keventää ajoneuvoveroa 50 miljoonalla eurolla vuoden 2020 alusta lähtien. Olin hallitusryhmän puheenjohtajana vahvasti mukana tekemässä kyseistä päätöstä, joka nyt on astunut voimaan. Ajoneuvovero keveni uudella WLTP-mittaustavalla niin, että kevennys painottuu vähäpäästöisimpiin autoihin.

WLTP-mittaustavan tarkoituksena oli saada valmistajien ilmoittamat autojen kulutuslukemat vastaamaan paremmin autojen todellista kulutusta. Valitettavasti täytyy todeta, että päästömuutosuudistus toteutettiin liian nopealla aikataululla, mikä aiheutti notkahduksen viime vuoden autokauppaan. Poliittisten päättäjien on syytä ottaa opiksi tästä kokemuksesta jatkoa ajatellen.

Ajoneuvoveron keventämisen lisäksi Sipilän hallitus kevensi autoveroa sadoilla miljoonilla euroilla. Veronkevennykset painotettiin vähäpäästöisille autoille. Autoveron alennus yhdistettynä romutuspalkkioon on lisännyt autoveron tuottoja kymmenillä miljoonilla euroilla. Oppositiosta demarit halusivat perua autoveron alentamisen muutama vuosi sitten, mutta pääministeripuolueena demarit eivät ole tehneet autoverolle mitään. Lisäraha kelpaa Marinin hallitukselle vaikka olisikin veronkevennyksen ansiota.

Suomalaiset tuovat yhä enemmän käytettyjä autoja Keski-Euroopasta ja Ruotsista. Valtaosa näistä tuontiautoista on iäkkäitä, minkä vuoksi suomalaisten autojen keski-ikä on pysynyt eurooppalaisittain korkealla. Ulkomailta tuotiin viime vuonna alan arvion mukaan 46 000 autoa, mikä on 6000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tavoitteeksi on otettava autoveron vaiheittainen poistaminen. Autoveron poistuminen uudistaisi tehokkaasti autokannan vähäpäästöiseksi. Vähemmän veroja, enemmän uusia autoja, ja kas kummaa, tulee vähemmän päästöjä. Autoveron poistaminen alentaisi autokannan keski-ikää ja vähentäisi merkittävästi autojen tuontia, jonka määrä vastaa yli kolmannesta uusien autojen myynnistä. Samalla pitää ottaa huomioon myös moottoripyörien autoverotus. Niiden erilaisessa verokohtelussa ei ole järkeä moottoripyöräilyn näkökulmasta eikä ympäristömielessä. Moottoripyörille tavoittelen myös muuntotukea ja romutuspalkkiota.

Keskustelu autoilusta lähti laukalle eduskuntavaalien aikaan. Demarit kertoivat ilmasto-ohjelmassaan haluavansa kieltää polttomoottoriautot vuoteen 2030 mennessä. Sanna Marin linjasi vaalikeskustelussa viime vuoden helmikuussa, että ”me [demarit] emme ole tätä aikataulua lyöneet lukkoon. Meidän mielestämme se pitää seuraavalla hallituskaudella tehdä.”

Lähes kolme neljännestä suomalaisista ostaa edelleen bensiinikäyttöisen auton, joten demareiden linjaus on varsin raju. Kotimaakunnassani Uudellamaallakin kaksi kolmesta uudesta autosta on bensakäyttöisiä. Hallitusohjelmaan polttomoottoriautojen myyntikieltoa ei tullut, mutta Marinin hallitus nostaa fossiilisten polttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla elokuusta 2020 lähtien. Vasemmistohallituksen päätös nostaa keskivertoautoilijan vuosittaista polttoainelaskua noin 80 eurolla.

Autoliiton mukaan meillä on tieliikenteessä melkein kolme miljoonaa henkilöautoa. Niiden keskimääräinen arvo on alle neljän tonnin. Liikenteen päästöt ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna 1990 vaikka talous ja autojen määrä on kasvanut. Henkilöautojen osuus kaikista päästöistä on vain noin yhdeksän prosenttia. Pelkästään Raahen terästehtaan ja Helsingille energiaa tuottavan Helenin hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteen.

Uudet teknologiat autoissa ovat auttamattomasti kalliita alussa vaikka valtio tulisi vastaan esimerkiksi verohelpotuksin. Tosiasiat tuntien on utopistista ajatella, että jo lähivuosina tavallisella lähihoitajalla on varaa hienoon päästöttömään autoon. Kannustan kaikkia, joilla on varaa, ostamaan mahdollisimman ympäristöystävällisen auton, mutta tavallisen autoilijan kustannukset eivät saa nousta.

Iltalehden vaalikoneessa oli viime vuoden keväällä väite, jonka mukaan ”Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa myös viidennen ydinvoimalan jälkeen muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan.” Marin oli väitteen kanssa eri mieltä. Täytyy ihmetellä että mistä hallitus aikoo taikoa energiaa kaikille sähköautoille, jos ydinvoimakin on punavihreille pahasta? Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Esa Vakkilaisen mukaan Suomi tarvitsee 4-5 uutta ydinreaktoria nollatakseen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt.

Marinin hallitus pitää 3. ja 4. helmikuuta ilmastokysymyksiin paneutuvan kokouksen hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kanssa. Tilaisuutta kutsutaan hallituspiireissä ”Oikeudenmukaisen siirtymän yhteiskokoukseksi”. Nimessä kieltämättä on ehtaa kansanrintahallituksen henkeä.

Tilaisuudessa on tarkoitus käydä läpi missä vaiheessa eri ilmastopäätökset ovat ja mahdollisesti päättää lisätoimista. Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Marin on nyt pääministeri, joten jos hän on sanansa mittainen niin hallitus linjaa tämän kauden aikana, että milloin uusien polttomoottoriautojen myynti kielletään. Pöydällä on myös päätös liikenteen vero- ja maksu-uudistuksesta.

Hallituspuolueet vihreät ja keskusta ovat vaatineet pääkaupunkiseudulle tiemaksuja. Espoon kaupunginvaltuutettuna vastustan näitä veroluonteisia tietulleja, jotka lisäisivät espoolaisten ja vantaalaisten autoilijoiden kustannuksia sadoilla euroilla vuodessa. Hallituspuolueet haluavat siis lätkäistä tiemaksun avulla kaupunkilaisille lisäveron, jolla rahaa nyhdetään maakuntiin pääkaupunkiseudun autoilijoilta. Hallitusohjelmassa lukee vain koruttomasti, että ruuhkamaksut mahdollistava lainsäädäntö laitetaan liikkeelle, mutta kirjaus todellisuudessa tarkoittaa tällaista lisäveroa.

Oli kyseessä sitten verotus tai liikenne niin pienyrittäjät ja keskiluokka joutuvat vasemmistohallituksen linjalla koko yhteiskunnan toimintojen rahoittajiksi. Autoilijoilta kerätään jo nyt yli kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Jokaisen suomalaisen pitää voida liikkua sujuvasti asuinpaikasta riippumatta. Pitkospuiden päässä ei voi käyttää joukkoliikennettä, koska sitä ei ole. En halua ryhtyä Kallion ratikkakiskoilla kolistelevan viiksihipsterin veloituksettoman joukkoliikenteen maksumieheksi.

Sanna Marin sopii vasemmistohallituksen johtoon, sillä vaalikonevastaustensa perusteella Marin on yksi Suomen historian vasemmistolaisimmista pääministereistä. ”Uusi punamulta” tarkoittaa tällä kokoonpanolla selvän punavihreää linjaa. Ei voi odottaa parempaa lopputulosta, jos vain kokki vaihtuu, mutta resepti pysyy samana.

Katson, että yksityisautoilu on Suomessa perusoikeus. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselyssä 62 prosenttia suomalaisista pitää yksityisautoilusta luopumista mahdottomana. Ilmastobarometrissa vain alle 20 prosenttia kertoo harkitsevansa autosta luopumista seuraavan viiden vuoden aikana.

Samaan aikaan demarit suunnittelevat uusien polttomoottoriautojen kieltämistä. Autoilun osalta en ymmärrä punavihreitä, eivätkä he minua. Tästä meillä on yhteisymmärrys. Uskallan puolustaa suomalaista autoilijaa ja motoristia.

Simon Elo

Simon Elo

Simon Elo on sinisten eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja ja kokoomuksen Espoon kaupunginvaltuutettu.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt