Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelän varoittaa ruuhkamaksulla olevan muitakin kuin vain ilmastovaikutuksia.
– Pitkien välimatkojen maassa liikkuminen on välttämättömyys ja elinehto. Mutta millä perusteella ja minkälaisesta liikkumisesta olemme valmiita maksamaan enemmän, Outi Mäkelä kysyy Verkkouutisten blogissaan.
Hänen mukaansa reiluna pidetään, että ilmaston pilaaja maksaa enemmän ja siksi on helppo lähteä liikkeelle ”ilmastokärki edellä”. Näin on hänen mukaansa toimittu myös tulevan valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen valmistelussa. Siinä ratkaisuksi esitetään ruuhkamaksua.
– Siihen se reiluus ja oikeudenmukaisuus sitten tyssääkin. Ruuhkamaksu olisi kehyskuntavero, Outi Mäkelä sanoo.
Ruuhkamaksusta tehtyjen laskelmien perusteella keskimääräinen lisävero autoilevalle kehyskuntalaiselle olisi hänen mukaansa 670 euroa ja noin 10 prosentille yli 1[nbsp]000 euroa per vuosi.
– Summa on niin suuri, että sillä olisi muitakin vaikutuksia kuin ilmastovaikutuksia. Se todennäköisesti ohjaisi muun muassa asumista väärään suuntaan – vastoin sitä tavoitetta, että kehyskunnat ottavat enemmän vastuuta pääkaupunkiseudun kasvavasta väestöstä ja helpottavat Helsingin asuntopulaa, Outi mäkelä toteaa.
Mäkelä sanoo ruuhkamaksun olevan hämäävä nimikkeenäkin. Hänen mukaansa sillä ei nimittäin olisi edes ruuhkia pienentävää vaikutusta, ellei julkista liikennettä parannettaisi merkittävästi.
– Vielä kauemmas ruuhkista mennään, jos maksulla ajatellaan katettavan infrainvestointien budjettivajetta.
Outi Mäkelän mielestä liikenteen hinnoittelua tulisi ajatella valtakunnallisesti ja kokonaisuutena.
– Ensin olisi kuitenkin oltava yhteisymmärrys siitä mistä on pohjimmiltaan kyse; budjettivajeen ratkaisemisesta, ilmastonmuutoksen torjunnasta, autokannan uudistamisesta, ruuhkien vähentämisestä vai jostain muusta.
