Kokoomuksen puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja Aura Salla toteaa, että Euroopan puolustus nojaa jatkossakin Natoon. EU:n rooli on lähinnä täydentävä.
– Nato voi nostaa rajalle nopeasti 40 000 miestä ja naista, jos tarvetta on. EU:n taisteluosaston vahvuus on noin 1500 miestä. Kyse on siis aivan eri mittaluokasta, Salla toteaa Verkkouutisille.
– Lisäksi EU:n valmiusjoukkoja ei ole tarkoitettu jäsenmaiden puolustamiseen, vaan kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen unionin ulkopuolella.
EU:n tehtävänä on tarjota laillinen kehikko Naton toiminnalle. Se tuo lisäarvoa esimerkiksi tutkimuksen ja sotilaallisen liikkuvuuden osalta.
– Joukkojen siirtäminen vaikkapa lännestä itään tai etelästä pohjoiseen edellyttää siltojen, teiden ja tunneleiden vahvistamista. Tähän tarvitaan sekä resursseja että lakimuutoksia, joiden suhteen EU voi auttaa. Mutta Nato on se, joka oikeasti tuo turvallisuuden sotilaallisen voiman kautta.
Salla huomauttaa, että suurin osa EU-kansalaisista asuu jo Nato-maassa. Tämä tuntuu unohtuvan suomalaisessa keskustelussa. EU-puolustuksen kehittämisellä on siis rajansa, sillä muilla jäsenvaltioilla ei ole tarvetta päällekkäisille rakenteille.
– Perussopimuksen solidaarisuuslauseke tai EU:n turvatakuut eli artikla 42.7 eivät takaa mitään. Ne edellyttävät aina jäsenmaiden välillä käytäviä neuvotteluita siitä, että kuka lähtee minnekin ja kuinka paljon apua annetaan.
Vaaleanpunaiset lasit pois
Salla työskentelee Euroopan komission poliittisen strategian yksikössä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin erityisneuvonantajatiimissä. Suomen erikoinen suhtautuminen Natoon herättää usein hämmennystä.
– Brysselissä minulta kysytään usein: ”Aura, miksei Suomi halua liittyä Natoon? Eurooppalaisen puolustusyhteistyön rakentaminen olisi silloin paljon helpompaa.”
Salla toteaa, että kotimaista turvallisuuspoliittista keskustelua käydään faktojen sijasta emotionaalisin argumentein. Hänen mukaansa jäsenyyttä olisi pitänyt hakea hyvän sään aikana, mieluiten jo 1990-luvulla.
Suomi tuskin olisi kovin houkutteleva jäsenkandidaatti, jos Eurooppa olisi ajautumassa konfliktiin.
– Suomessa käytävästä Nato-keskustelusta olisi pudotettava pois vaaleanpunaiset silmälasit. Naton ovet eivät ole todennäköisesti auki turvallisuustilanteen muuttuessa.
– Mitä lisäarvoa toisi maa, jolla on 1300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa? Siinä vaiheessa olisimme pikemminkin riski.
Venäjän mahdollisia reaktioita on pidetty argumenttina Nato-jäsenyyttä vastaan. Salla viittaa Naton viidenteen laajentumiskierrokseen vuonna 2004, jolloin kaikki Baltian maat otettiin puolustusliiton jäseniksi.
– Ihmettelen sitä pelkoa, jota Suomessa esiintyy tähän liittyen. Mitä he odottavat, että Venäjä siinä vaiheessa tekisi? Olemme jo osa länttä ja tiivis osa EU:ta. Varmasti Venäjä ilmaisisi mielipiteensä, mutta en olisi kovin huolissaan siitä, Salla toteaa.
Hän painottaa, että Naton puolustus tulee jatkossakin perustumaan kansallisiin asevoimiin.
– Natolla ei ole yhteistä armeijaa. EU:lla ei tule sitä olemaan. Emme olisi luopumassa varusmiespalveluksesta tai reserviläistoiminnasta. Meillä olisi siinä vaiheessa sotilaallinen pelote ja Naton turvatakuut.
– Venäjän vieressä sijaitseva pohjoinen maa ei voi ohittaa tätä kysymystä. Keskustelussa pitäisi päästä tunnepuolesta faktoihin, Salla sanoo.
