Tunkeutuminen on yleisintä omakoti- ja rivitaloasuntojen takapihojen kautta. LEHTIKUVA

Asuntomurtajat ahkeroineet alkuvuodesta

Kuluvan vuoden alussa asuntomurtojen määrä on kasvanut verrattuna alkuvuoteen 2017.

Poliisi on kirjannut asuttuihin asuntoihin kohdistuneita törkeitä varkauksia kahden ensimmäisen kuukauden osalta yhteensä 218 kertaa. Vuosi sitten luku oli 189.

Poliisi on tiedottanut viime aikoina asuntomurtajien aktiivisuudesta muun muassa pääkaupunkiseudulla. Viimeisin koskee kolmen ulkomaalaisen murtokoplaa, jota epäillään ainakin 17 asuntomurrosta Espoon ja Helsingin alueella.

– Asuntomurtajat pyrkivät sulautumaan ympäristöönsä ja tekoja tehdään paljolti päiväaikaan. Rikollisilla saattaa vaatetuksena olla ns. työvaatetus ja moni silminnäkijä on kuvitellut näiden tällöin olleen luvallisella asialla mm. omakotitalojen pihamailla nähtyinä, kertoo poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

Hänen mukaansa osa murroista on selkeästi perustunut asunnon tarkkailuun, sillä talon jäätyä tyhjäksi vaikka omistajan kaupassa käynnin ajaksi, on asuntoon murtauduttu. Monesti rikollinen pyrkii varmistamaan työrauhan soittamalla ensin asunnon ovikelloa.

Aho kehottaa painamaan kiertävien ja epämääräisten ovikellon soittajien tuntomerkit ylös ja ilmoittamaan niistä hätäkeskukseen numeroon 112, etenkin, jos soittaja ei osaa kertoa paremmin järkevää syytä tekemisilleen.

Asunnoista anastetaan yleisemmin pienikokoista omaisuutta, jotka on helppo viedä mukana eli rahaa ja koruja. Usein anastetaan myös elektroniikkaa, kuten kannettavia tietokoneita ja puhelimia.

Rajat ylittävä rikollisuus on haaste

Poliisin mukaan usein maahan rikollisessa mielessä tulleet ulkomaiset rikollisryhmät tekevät asuntomurtoja lyhyenä aikana ja suurella volyymilla.

– Tekotavat ovat suorasukaisia eli asuntoon tunkeudutaan sen heikommasta kohdasta, joka on samalla suojainen tekijälleen, Aho kertoo.

Hänen mukaansa tunkeutuminen on yleisintä omakoti- ja rivitaloasuntojen takapihojen kautta.

– Jos itse teoilla ei ole ulkoisia silminnäkijöitä, niin rikosilmoituksiin kirjatun tiedon mukaan hälytyslaitteet ja kamerat ovat saattaneet tiedon teosta reaaliaikaisesti omistajille tai kontrollia suorittaville palveluntarjoajille. Tekijät ovat harvoin jääneet tekopaikalle odottelemaan, kun kiinnijäämisriski on heille paljastunut eli tällöin teot yleensä keskeytyvät.

– Rikossarjojen jälkeen tekijät poistuvat hetimmiten maasta yhdessä ja erikseen ja kuka mihinkin suuntaan Aho kertoo. Tällaisen rikollisuuden torjuminen on haaste niin asunnon omistajille kuin poliisillekin.

Ahon mukaan jokaisen pitäisi miettiä itselle parhaat keinot, miten estää tai haittaa asuntomurtojen toteutumista ja vähintä mitä tehdä on tietää se mitä omistaa eli luetteloida ja kuvata arvo-omaisuus. Myös lukitus on syytä pitää kunnossa ja hämärän aikaan valaistus estää rikollisuutta.

– Asuntomurron uhrin on muistettava, ettei tutki ja sotke asuntomurron jälkiä. Ne ovat poliisin tutkimuksille tärkeitä ja asuntomurtorikollisuuden torjuminen on muutoinkin poliisille riittävän haasteellista, Jyrki Aho muistuttaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt