Verkkouutiset

Asuntojen hintaerojen ennustetaan kohta repeävän

Alueelliset erot ovat suuria ja kasvavat edelleen, varoittaa Pellervon taloustutkimus.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen asuntomarkkinoiden jakautuminen syvenee 2020-luvulla, arvioidaan Pellervon taloustutkimuksen alueellisessa asuntomarkkinaennusteessa. Hintojen ennustetaan laskevan myös väestöltään kasvavien maakuntien reuna-alueilla ja jopa valtaosassa maakuntakeskuksia.

Ennusteen mukaan koko maassa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousevat tänä vuonna yhden prosentin. Vapaarahoitteiset vuokrat nousevat 1,6 prosenttia ja ARA-vuokrat 1,3 prosenttia.

PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistuneen ekonomistin Peetu Keskisen mukaan alueelliset erot hinnoissa ovat suuria ja kasvavat edelleen.

– Erot repeävät ja kasvavat 2020-luvulla kaupungistumisen edetessä. Kasvukeskuksissa hinnat nousevat, mutta monissa keskisuurissa maakuntakeskuksissakin hinnat tulevat laskemaan. Asuntomarkkinat polarisoituvat vielä nykyistä vahvemmin, Keskinen arvioi.

Vähenevissä maakunnissa hinnat ovat kääntyneet laskuun 2010-luvun alkupuolella. Myös kasvavissa maakunnissa on alueita, joissa hintakehitys on suhteellisen heikkoa. Esimerkiksi Pirkanmaan reuna-alueilla hinnat ovat laskeneet vuosikymmenen huippukohdasta vuoteen 2018 osakehuoneistoissa 7 prosenttia ja omakotitaloissa 10 prosenttia.

PTT:n mukaan kehityksellä on merkittäviä vaikutuksia aluetalouden toimintaan. Pankkien on arvioitava yhä tarkemmin asuntolainoihin liittyviä riskejä alueilla, joilla hinnat ovat laskussa. Toisaalta ostajien on harkittava, onko asunto järkevä investointi, vai olisiko vuokralla asuminen parempi vaihtoehto.

Osakeasuntojen ja omakotitalojen hintakehitys on ollut väestöltään vähenevillä alueilla samansuuntaista. Hinnat ovat kautta linjan laskeneet 2010-luvun aikana, ja omakotitalojen kohdalla lasku on ollut vielä jyrkempää.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä keskimääräisen omakotitalon hinta on laskenut 2010-luvun huippukohdasta vuoteen 2018 noin 12 prosenttia, Satakunnassa 10 prosenttia, Kanta-Hämeessä 8 prosenttia ja Kymenlaaksossa 20 prosenttia. Keskimääräisen osakehuoneiston kohdalla laskua vuosikymmenen huipusta vuoteen 2018 oli Päijät-Hämeessä 3 prosenttia, Satakunnassa 4 prosenttia, Kanta-Hämeessä 7 prosenttia ja Kymenlaaksossa 11 prosenttia.

Keskinen muistuttaa, että kasvavissakin maakunnissa hintakehitys eriytyy sisäisesti.

– Myös kasvavien maakuntien reuna-alueilla hintakehitys on ollut heikkoa. Ei Helsinginkään vaikutus yllä kaikkialle Uudellemaalle. Karkeasti sanottuna Suomessa asuntomarkkinoiden kasvu keskittyy 2020-luvulla hyvin pienelle maantieteelliselle alueelle eli Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduille, hän toteaa tiedotteessa.

Toimenpidesuositukset asuntomarkkinoille ovat Keskisen mukaan kasvavilla alueilla samankaltaisia kuin tähänkin asti. On pidettävä huoli riittävästä uudisrakentamisesta, tonttien saatavuudesta sekä maankäytön ja rakentamisen sääntelyn järkevöittämisestä. Kaavoittamista tulisi edelleen tehostaa.

Asuntomarkkinoiden eriytyvään kehityssuuntaan pitää hänen mielestään kuitenkin kiinnittää tulevaisuudessa huomiota. Hän kaipaa lisää tutkimusta, millä alueilla asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten ja missä määrin hintojen lasku on suurempi yhteiskunnallinen ongelma. Erityishuomio pitäisi kiinnittää maakuntakeskusten hintakehitykseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)