Asuntomarkkinoilla näkyy myös, että sijoittajat ovat tulleet sutena asuntomarkkinoille. Uusi ilmiö on myös se, että asumistukimenot ovat kasvaneet yli 400 miljoonaa kahdessa vuodessa.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta käsittelee parhaillaan teettämäänsä tutkimusta asuntopolitiikan vaikuttavuudesta. Painopisteenä on pääkaupunkiseutu.
Tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia. Asuntoja rakennetaan paljon. Trendinä on, että asuntojen koot pienenevät ja hinnat kasvavat. Asuntojen hinnat karkaavat tavalliselta palkansaajalta ja eläkeläiseltä liian kauas.
Asuntosijoittamisessa on eletty viime vuosina voimakkaan kasvun aikaa. Sen taustalla ovat olleet nopea kaupungistuminen ja metropolistuminen ja niihin siihen liittyvä vahva asuntokysyntä, matala korkotaso ja asuntosijoitusten hyvä tuottotaso suhteessa muihin sijoituksiin. Asuntosijoittamiseen on perustettu erilaisia asuntorahastoja, jotka tyypillisesti sijoittavat kasvukeskusten uusiin pienasuntoihin hyödyntäen velkavipua. Kerrostaloasunnon keskikoko on pudonnut 62 neliöstä 45 neliöön. Osaltaan tätä selittää sijoittajakysyntä. Pienimpien asuntojen vuokrat näyttävät pienemmiltä, mutta neliövuokraa tarkasteltaessa paljastuu totuus. Sijoittajalle diili on erinomainen, asukkaalle tai asumistuen maksajalle ei.
Tänä vuonna on jopa nähty mittava ylimääräinen osngonjako yleishyödylliseltä asuntorakentajilta.
Asunnontarvitsijan näkökulmasta viime vuosien kehityksessä hyvää on se, että asuntoja on rakennettu runsaasti. Huonoa taas on se, että asumisen hinta on tuotekehitysten takia hämärtynyt ja asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulle ovat karanneet tavallisen palkansaajan tai eläkeläisen käsistä. Monet joutuvat turvautumaan asumistukeen vaikka kävisivät töissä.
Asuntopolitiikka on monimutkainen kokonaisuus, eikä tämän kokonaisuuden tarkastelua ja hallintaa edistä se, että asuntopolitiikka om eritetty kahteen ministeriöön. Asuntopolitiikka on muilta osin ympäristöministeriössä, mutta asumistuki nyt sosiaali- ja terveysministeriössä. Tämä hankaloittaa asuntopolitiikan tekemistä merkittävästi.
Yhteiskunnan tuki asumiselle kasvaa. Tosin tuotannon korkotukea on enää viisi miljoonaa, mutta yleinen asumistuki ylitti jo viime vuonna kaksi miljardia euroa Lisäksi toimeentulotukeen liittyy puolen miljardin asumisen tuki. Viime vaalikauden yleisen asumistuen perustemuutokset vauhdittivat tuen kasvua ja se on kahdessa vuodessa kasvanut yli 400 miljoonaa. Piikki on sijoittajille auki.
Asumistukeen, sen määrään ja kohdentumiseen, asuntojen neliöhintoihin, asuntojen pieniin kokoihin ja asuinalueiden segregaatioon, eli eriytymiseen olisi löydettävä ratkaisuja pian. Ratkaisut eivät löydy kuitenkaan pelkkään asuntopolitiikkaan keskittymällä, sillä asumiseen liittyy myös muu yhteiskuntapolitiikka ja erityisesti liikenne.
Vain metropoliin keskittyminen ei ole ratkaisu.
Tunnin työssäkäyntialue kasvaa kun liikenneväylät ja liikennevälineet kehittyvät. Tähän ajatteluun liittyy esimerkiksi Turun Tunnin juna -hanke. Tunnin työssäkäyntialue voi syntyä raideliikenteen tehostamana eri puolelle Suomea. Oleellista on, että junat pysähtyvät myös seutukaupungeissa ja siten edistävät edullista asumista suurimpien keskusten ulkopuolella. Suomen viennin sijoittuminen vaatii myös ihmisten asumista metropolialueen ulkopuolella.
Aika ottaa koppi asumisesta.
