Asuntojen määrä on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut jo useamman vuoden ajan.
Kasvu näyttää jatkuvan, sillä touko-heinäkuussa rakennuslupia myönnettiin 12 909 asunnolle, mikä oli 14,5 prosenttia vuodentakaista enemmän. Kuutiomäärissä kasvua oli 7,4 prosenttia.
Samaan aikaan asuinrakentamisen volyymi eli kiinteähintainen arvo kasvoi 9,6 prosenttia, ja asuinrakennushankkeita aloitettiin tilavuudella mitattuna 22,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ylituotannosta ja asuntomarkkinoiden hauraudesta kuuluu Juhana Brotheruksen jo varoittelua, mutta hänen mielestään tosiasiat eivät tue tuomionpäivän profeettoja.
– Rakentaminen vaikuttaa rajulta viime vuosiin verrattuna, mutta se ei itsessään kerro mitään ylituotannosta. Kenties edellisvuosien luvut olivat pahasti alakanttiin tai kysynnän kohteet ovat muuttuneet, Brotherus arvioi.
Varoitusmerkkejä ylikuumentuneesta markkinasta ei hänen mukaansa näy. Myymättömien uusien asuntojen varastot eivät pullistele, uusilta hankkeilta ei puutu rahoitusta eivätkä rakennusyhtiöiden osakekurssit ole punaisella.
Asuinrakentamisen kasvuhyppy pitkän matalasuhdanteen jälkeen johtuu hänen mukaansa kaupungistumisesta eli ihmisten ja yritysten siirtymisestä muutamiin kasvukeskuksiin.
– Ylituotannon sijaan alituotannosta löytyy varoittavia esimerkkejä läheltäkin Suomea. Tukholman tauti – tavallisten palkansaajien ulottumattomiin karkaavat hinnat – pidetään jatkossakin loitolla huolehtimalla suurten kaupunkien kasvusta, kaavoituksesta ja riittävästä rakentamisesta, Brotherus painottaa.
