Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämä Asumismenot 2014 –selvitys kertoo, että asumismenot jatkavat kasvua jo nykytietojenkin valossa runsaat kolme prosenttia vuosittain.
Asumismenojen nousu ei ole yksin asunnon omistajien, vuokralaisten ja kiinteistöalan haaste; se heijastuu esimerkiksi kulutusmarkkinoiden ja investointien näkymiin.
– ”Tärkeintä on nyt saada talous syväjäädytyksestä liikkeelle. Jos lataamme Suomessa talouteen sekä energiaveroihin ja kiinteistöveroon rajut korotukset, se vaikeuttaa tätä tavoitetta, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.
– Asumismenojen nousu ja tahmeat asuntomarkkinat erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla jopa estävät työn perässä muuttamisen, muistuttaa puolestaan Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Kiinteistöverotus on 20-vuotisen olemassa olonsa aikana muodostunut kuntien tärkeäksi veromuodoksi, jollaiseksi sitä ei alun perin kaavailtu. Kiinteistöverosta on tullut uusi varallisuusvero, joka rasittaa yhä enemmän sekä vuokra- että omistusasumista. Vero ei lainkaan ota huomioon veronmaksukykyä.
Kunnilla on vapaa päätösvalta kunnallisen tuloveron tasosta, mutta ei kiinteistöveron. Valtio säätelee muun muassa sen ylä- ja alarajat sekä veropohjan laajuuden.
– Hallituksen ja kuntien onkin tehtävä kiinteistöverotukselle kuntotutkimus, jossa sen heikkoudet ja vahvuudet arvioidaan osana kuntaverotuksen kokonaisuutta, esittää Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöveroon ensi vuodelle esitetyistä ala- ja ylärajojen korotuksista on luovuttava.
Rajut ohjausliikkeet kiristävät myös niiden kansalaisten kukkaroa, joiden elintaso perustuu pääasiassa eläketuloihin tai sosiaaliturvaan. Ilmiö, jossa energialaskun ja kiinteistöveron maksaminen muodostuvat ylitsepääsemättömäksi haasteeksi, yleistyy myös Suomessa, varoittaa Kiinteistöliitto.
Jo nyt yksinasuvan eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia kuluu asumiseen ja osuus vain kasvaa.
