– Energian ja sähkön hinnan kallistuessa energiaremontit ovat välttämättömiä, jotta asumisen kustannukset saadaan pidettyä aisoissa, sanoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa.
Hänen mukaansa valtion lyhytnäköinen avustuspolitiikka kuitenkin vaikeuttaa taloyhtiöiden energiaremonttien tekemistä. Sen tuloksena asuminen kallistuu ja asumisen ilmastotoimet jäävät vähäisiksi.
– Lyhytjänteisyys energia-avustuksissa näkyy esimerkiksi niin, että niihin varatut määrärahat loppuvat toistuvasti kesken avustuskauden. Nyt esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tämän vuoden määrärahat ovat jo loppu ja ylipäänsä niiden jatkuminen on vahvistettu vain vuoteen 2022 saakka.
Kun taloyhtiöt eivät ole varmoja avustusten jatkumisesta, ovat osakkaat epävarmoja tekemään päätöksiä energiaremonteista, Viljamaa toteaa. Jo nyt taloyhtiöissä on vaikeuksia tehdä päätöksiä isoista ja kalliista korjauksista, joita Suomen vanheneva asuntokanta kipeästi vaatii.
– Päättäjien pitäisi antaa selkeä signaali, että energiatehokkuuden kannustimina olevat määrärahat riittävät ja energia-avustusten jatkumiseen ja kehittämiseen voi luottaa. Vain siten osakkaat uskaltavat tehdä päätöksiä myös energiatehokkuuteen liittyvissä remonteissa, Viljamaa sanoo.
Energiaremontteja myös vastustetaan
Taloyhtiöiden energiaremontit ovat isossa roolissa Suomen ilmastotavoitteissa, sillä asumisesta aiheutuva hiilijalanjälki on tutkitusti suurimpia liikenteen ja teollisuuden rinnalla.
Suomen noin 100[nbsp]000 taloyhtiöstä vasta murto-osassa on tehty jonkinlainen energiaremontti. Viljamaan mukaan ilmastotoimet kohtaavat taloyhtiöissä vastustusta, koska kaikki asukkaat eivät ymmärrä niiden merkitystä.
– Taloyhtiöissä toimivimmat ratkaisut ovat niitä, jotka näkyvät konkreettisesti myös asukkaille. Jos ilmastovaikutukset ei ole tarpeeksi iso kannustin, energiatehokkuus ja sen myötä tuleva rahan säästö varmasti on, Viljamaa toteaa.
