Verkkouutiset

Asiat ovat paremmin kuin luulemme

BLOGI

'Hyvä uutinen jää huomaamatta, ellei sitä varta vasten osaa katsoa.'
Pete Pakarinen
Pete Pakarinen
Pete Pakarinen työskentelee lehdistöneuvonantajana Euroopan parlamentin EPP-ryhmässä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Hongkongia runteli vastikään ”myrskyjen kuningas” taifuuni Manghut, joka murskasi vähäisempiä rakennuksia, poksautti ikkunoita suuremmista ja jätti jälkeensä sata loukkaantunutta. Uutinen oli minun silmissäni kuitenkin se, että kukaan ei kuollut.

Viestintä, ennakointi, rakentaminen, evakuointi, pelastustyö ja moni muu asia on parantunut niin, että luonnonkatastrofeissa kuolee yhä vähemmän ihmisiä. Hyvä uutinen jää huomaamatta, ellei sitä varta vasten osaa katsoa.

Tätä katsomisen taitoa opettaa ruotsalaisen viime vuonna edesmenneen professori Hans Roslingin kirja Faktojen Maailma. Rosling polemisoi pintatasolla sen puolesta, että maailma on tänään parempi kuin koskaan aiemmin: ihmisten eliniän odote on pitempi, köyhyys on vähentynyt, koulutus ja terveys parantuneet aiemmasta.

Tärkeämpää on kuitenkin muistutus ajattelutavasta: käyrät eivät useinkaan jatku entistä rataansa eteenpäin eikä kaksi vuosikymmentä sitten tehty ennuste pidä välttämättä paikkansa. Olemme tottuneet nostalgisoimaan mennyttä ja synkistelemään tulevaa.

Tämä on myös politiikassa näkyvä ongelma. Politiikka on nyt paljon vähemmän rikki kuin se oli 1970-luvulla, jolloin kansanvalta oli pelkkä seinäkukkanen presidentin asettaessa ja hajottaessa hallituksia omien valtapyyteittensä mukaisesti ja korporaatioiden sopiessa keskenään tulonjaosta.

Päätöksenteko voi näyttää hitaalta, mutta väitän, että se on inklusiivisempaa ja avoimempaa kuin koskaan aiemmin. Hitausefekti korostuu, kun ympäröivän maailman muutosvauhti kiihtyy. Se, että politiikka ei tuota tarpeeksi nopeasti hyviä tuloksia ei tarkoita, että se olisi aiempaa kehnompaa, vaan että siihen kohdistuneet paineet ovat kasvaneet.

Media myy huonoja uutisia, kuten sille kuuluukin. Opposition mielestä taas hallitus on aina siihenastisen historian huonoin, miten se muuten todistaisi tarpeellisuutensa. Mutta kun kehitystä katsoo, niin pikemminkin voi sanoa – poikkeusaikoja lukuun ottamatta – että jokainen hallitus on tähänastisen historian paras!

Vuonna 2016 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 15,7 prosenttia väestöstä eli 849 000 henkilöä. Se on pienin määrä 11-vuotisella mittausjaksolla. Viimeisten 30 vuoden aikana vastasyntyneiden poikien elinajanodote on pidentynyt 7,9 vuodella ja tyttöjen 5,4 vuodella. Koulutustaso on samaan aikaan noussut niin, että vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä eli 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. 30 vuotta aiemmin tällaisia ihmisiä oli runsas miljoona vähemmän!

Elämä on myös turvallisempaa kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2016 Suomessa surmattiin kuolemansyytietojen mukaan 63 ihmistä. Määrä oli pienin sitten vuoden 1895. Tuolloin Suomessa asui noin 2,5 miljoonaa ihmistä!

Menneistä saavutuksista on turha ottaa omistajuutta, ne eivät ole tulevan kehityksen tae eivätkä äänestysvalinnan peruste. Ne voisivat kuitenkin ohjata asenteita: Maailma on todennäköisesti parempi huomenna kuin eilen, valinnan mahdollisuudet kasvavat, äänestäminen kannattaa, tulevaa kehitystä voi parantaa! Viisas varautuu aina pahimpaan, mutta synkkyyden aika on ohi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)