Asiantuntijat: Pohjoismaista turvallisuusyhteistyötä syvennettävä

Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat kokevat, että Pohjoismaisen turvallisuusyhteistyön syventäminen tuottaisi Suomen kannalta myönteisiä tuloksia.

Suomen kansainvälispoliittinen tilanne on vakaa ja siten ”kova turvallisuuspolitiikka” ja sotilaalliset uhkakuvat ovat jääneet taka-alalle. Työttömyys, talouden epävakaus ja ilmastonmuutos ovat ihmisten mielissä päällimmäisinä. Uutena uhkakuvana ovat nousseet kyberturvallisuuten liittyvät kysymykset.

Tällaisia johtopäätöksiä esittivät ulkopoliittisen instituutin Porin SuomiAreenan kutsumat tutkijat. Globaaliin turvallisuuteen perehtyneen tutkija Mika Aaltolan mukaan Suomen geopoliittinen asema on hämärtynyt ja heikentynyt.

– Meidän 11 merikaapelista, joita pitkin dataliikenne menee, melkein kaikki menevät Ahvenanmaan kautta Ruotsin ja Ruotsin lainsäädäntö mahdollistaa näiden piuhojen tarkkailun, kuten Yhdysvallat tekee globaalisti. Suomen kannattaisi omasta intressistään tehdä yhteistyötä kyberhuoltovarmuuteen liittyvissä uhissa.

Eniten lisäarvoa Pohjoismaista

Turvallisuuspolitiikan kovasta ytimestä muistuttaa eversti (evp.), maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Pekka Visuri. Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikassa on viime kädessä kysymys siitä, että valtio pystyy puolustamaan omaa aluettaan sotilaallisesti.

Tutkijoiden välillä on kuitenkin vankka yksimielisyys siitä, että kansainvälistä yhteistyötä on syytä syventää.

– Nyt on huomattu, että aika monet asiat ovat sellaisia, että lisäarvoa saa tuotettua eniten Pohjoismaiden kesken, toteaa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Pekka Visurin mukaan Pohjoismaiseen yhteistyöhön on useinkin kohdistunut liikaa odotuksia, mutta toisaalta pohjoismainen yhteistyö on ollut myös menestystarina. Odotukset sotilaallisesta yhteistyöstä ovat hänen mukaansa nykyisin kohtuuden rajoissa.

Visuri toivoisi kuitenkin enemmän konkreettista yhteistyötä Itämeren alueella laajan turvallisuuden käsitteen pohjalta kattaen esimerkiksi meri- ja ympäristöturvallisuuden.

– Tämä on se alue, jossa kannattaisi nostaa odotuksia ja tavoitetasoa.

Visuri muistuttaa, että Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt piti hiljattain vahvan puheenvuoron, jossa hän vaati Ruotsia siirtämään painopisteensä kaukomaiden sijasta Itämeren alueelle.

Tukholman kautta Natoon

Professori Tuomas Forsberg kertoo joskus ihmettelevänsä, onko mikään muuttunut Nato-keskustelussa yli 10 vuoteen sen jälkeen, kun hän kirjoitti vuonna 2002 Suomen mahdollista jäsenyyttä ruotineen Nato-kirjan.

Ruotsi on hänen mukaansa avainasemassa Suomen Nato-keskustelun kannalta: Nato-pohdiskelu lähtisi Suomessa todella liikkeelle vasta ”Tukholman kautta”, jos Ruotsi päättäisi liittyä sotilasliittoon.

Forsberg arvelee, että suomalasia pitää Natosta loitolla Yhdysvaltojen – ei Venäjän – pelko. Nato-Suomen pelättäisiin joutuvan Yhdysvaltojen takia osalliseksi kaukaisiin konflikteihin. Presidentti Barack Obama ei ole aiheuttanut Forsbergin mukaan tässä suhteessa asennemuutosta.

Katseet ovatkin nyt Pohjoismaisessa yhteistyössä. Kaikki mikä vie sitä eteenpäin, on Forsbergin mukaan myönteistä. Hän myös muistuttaa, ettei Pohjoismainen yhteistyö kilpaile Naton kanssa.

Suomi on mukana kaikessa läntisessä integraatiossa lukuun ottamatta Naton täysjäsenyyttä. Forsberg ei tulkitse, että tämä ulkopoliittinen ”välitila” olisi kestämätön.

– Se perustuu poliittiseen kompromissiin. Osa haluaisi mennä pidemmälle, osa haluaisi tehdä vähemmän yhteistyötä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt