Pohjois-Korean valtion media KCNA ilmoitti keskiviikkona maan asevoimien räjäyttäneen vetypommin. Etelä-Korea on vahvistanut sen seismisten mittauslaitosten havainneen järistyksen Pohjois-Korean ydinkoepaikalla kokeen väitettynä tapahtumahetkenä.
Mitä enemmän kansainvälisen yhteisön vahvasti tuomitsemasta ydinkokeesta on tihkunut lisää tietoa, sitä vahvemmin vaikuttaa siltä, että kyseessä ei kuitenkaan ollut vetypommi.
Vetypommi on merkittävästi tavallista ydinpommia tehokkaampi. Se perustuu atomien fuusioon fission eli niiden hajoamisen sijaan. Vetypommin valmistaminen on teknologisesti tavallista fissiopommia hankalampaa, eikä Pohjois-Korealla ole aiemmista väitteistä huolimatta uskottu olevan sellaisen rakentamisen vaatimia teknologisia valmiuksia.
”Räjähdyksen olisi pitänyt olla kymmenen kertaa isompi kuin, mitä he väittivät”, Rand Corporationin analyytikko Bruce Bennett kommentoi BBC:lle.
Hänen mukaansa Kim Jong-un joko valehtelee vetypommista puhuessaan tai sitten kyseessä on epäonnistunut räjäytys.
”Aineisto ei tue väitteitä siitä, että kyseessä oli vetypommi”, Kiinalainen sotilasasiantuntija Du Wenlong kommentoi Kiinan valtion CCTV:lle.
Myös Etelä-Koreassa suhtaudutaan epäillen Pohjois-Korean väitteisiin. Eteläkorealainen poliitikko Lee Cheol-woo paljasti saaneensa maan tiedustelupalvelulta raportin, jonka mukaan ”räjähdys on todennäköisesti liian pieni” ollakseen lähtöisin vetypommista.
Kansainvälisen ydintestikiellon noudattamista valvovan Comprehensive Test-Ban Treaty Organisationin (CTBTO) pääsihteeri Lassina Zerbo kertoo Guardianille kaikkiaan 30 valvonta-aseman havainneen räjähdyksen.
Hänen mukaansa tietoja analysoidaan yhä. Zerbo toteaa ensimmäisten seismisten tietojen vastaavan pitkälti Pohjois-Korean vuoden 2013 ydinkokeesta saatua dataa.
”Jotta saamme vahvistettua, että kyse on ydinräjähdyksestä, tarvitaan savuava ase. Tämä tarkoittaa räjähdyksestä vapautuvien radioaktiivisten isotooppien havaitsemista”, hän kertoo.
CTBTO ei selvitä onko kyseessä vetypommi vai tavallinen fissiopommi. Varma tieto siitä saadaan niin ikään räjähdyksestä vapautuneita hiukkasia analysoimalla. Esimerkiksi vuonna 2013 pommin luonteesta saatiin tietoa 50 päivää ydinkokeen jälkeen.
