Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise nuorten syrjäytymistä, jos yhä useampi koululainen putoaa vauhdista jo koulupolun alussa, toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula ja asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.
Suomessa pohditaan, kuinka saada nykyistä useammalle nuorelle peruskoulun jälkeinen koulutus. Taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä ja nuorten aikuisten alhaisesta työllisyysasteesta.
Hallitus ajaa ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti. Samalla halutaan muuttaa toisen asteen opinnot maksuttomiksi kahteenkymmeneen ikävuoteen asti. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimateriaalit, tietokoneet ja koulumatkat rahoitettaisiin julkisin varoin.
– Valitettavasti tämä hallituksen esittämä keino ei osu maaliinsa. Valittu malli on tehoton ja kallis keino ja ennen kaikkea liian myöhäinen vaihe ratkaista niitä juurisyitä, jotka näkyvät nuorten pahoinvointina ja opintojen keskeyttämisenä. Jos oppimisen, koulunkäynnin ja elämänhallinnan perusta ei ole kunnossa, sitä on vaikea kuroa kiinni toisella asteella, Hannula ja Rytivaara kirjoittavat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Pisa-tutkimukset kertovat oppimistulosten eriytymisestä: yhä useampi koululainen putoaa vauhdista jo koulupolun alussa. Noin 15 prosenttia suomalaislapsista päättää peruskoulun ilman jatko-opinnoissa tarvittavaa luku- ja kirjoitustaitoa ja matematiikan osaamista. Yhtä suuri joukko keskeyttää opintonsa ammatillisissa opinnoissa.
Mitkä sitten ovat niitä juurisyitä, jotka selittävät tätä hälyttävää ilmiötä? Hannulan ja Rytivaaran mukaan yksi iso vastaus heikkojen perustaitojen lisäksi ovat mielenterveysongelmat, joista kärsii peräti joka viides nuori.
– Yhteiskunnan tuleekin nyt panostaa siihen, että lapset ja nuoret sekä heidän perheensä saavat apua mielenterveyttä koskeviin ongelmiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Perustason mielenterveyspalvelut on tärkeää viedä kouluihin. Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla eri puolilla Suomea.
Kaksikon mukaan yhtä tärkeää on ratkaista heikkojen perustaitojen ongelma. Osaamistasoa on nostettava peruskoulusta lähtien. Elinkeinoelämän esittämän osaamistakuun ideana on varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle riittävä osaaminen.
– Julkisen talouden säästöpaineissa on myös todettava, että hallituksen oppivelvollisuus¬esitys on poikkeuksellisen kallis uudistus. Suurin osa uusista pysyvistä kustannuksista muodostuu lukion ja ammatillisen koulutuksen ilmaisista oppimateriaaleista ja koulumatkoista. Jotta kenenkään opiskelu ei jää kiinni taloudellisista tekijöistä, heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia nuoria voidaan tukea oppimateriaalilisän avulla.
