Joukko suomalaisia lääketieteen, kansainvälisen oikeuden ja kasvatustieteen asiantuntijoita vaatii yhteisessä kannanotossaan Suomea ottamaan käyttöön nollatavoitteen koronapandemian hoidossa. Nollatavoite tarkoittaa sitä, että maan rajojen sisäpuolella uudet koronatapaukset ajetaan määrätietoisin ja pikaisin toimin nollaan, ja ne myös pidetään nollassa.
– Jotta elämämme voisi palata normaaleihin uomiin rajojemme sisällä, tulee tartuntatapaukset ajaa maamme sisällä nollaan lyhyin, päättäväisin ja tehokkain toimin, minkä jälkeen yhteiskunta voidaan avata vihreiden alueiden laipioinnin ja turvallisen matkustuskuplan menetelmällä. Tämä on ainoa keino palata vielä tämän vuoden puolella normaaliin ja turvata terveyden lisäksi lähikontaktia vaativien alojen (esim. ravitsemus- ja tapahtuma-ala) taloudellinen tilanne, kirjoittajat toteavat.
Nykyisen toimintamallin tavoitteena on terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen siihen asti, kunnes oletettu laumasuoja on saavutettu rokottamalla. Tähän malliin sisältyy kuitenkin asiantuntijoiden mukaan keskeisiä ongelmakohtia.
– Ensinnäkin, malli on haitallinen kaikilla niillä elämän osa-alueilla, joilla pitkittyneet rajoitukset ovat ongelmallisia. Monilla talouden, kulttuurin, urheilun ja sosiaalisen elämän osa-alueilla ollaan katastrofin partaalla puutteellisten rajoitustoimien pitkittyessä hamaan tulevaisuuteen. Toiseksi, malliin on sisäänrakennettu eettisesti kestämätön ajatus siitä, että osa väestöstä tulee sairastumaan, pitkäaikaissairastumaan, ja kuolemaan tartuntatautiin, joka olisi paremmalla mallilla kokonaan pysäytettävissä. Kolmanneksi, malli ei huomioi nykyrokotteelle vastustuskykyisen muuntoviruksen mahdollisuutta. Rokoteresistentti muuntovirus tekisi maahan päästessään kaikki nykymallin puitteissa tehdyt nykyiset ja tulevat uhraukset turhiksi.
Kannanoton mukaan maailmalta löytyy lukuisia toimivia esimerkkejä, joiden oppeja hyödyntämällä nollatavoite olisi mahdollista saavuttaa.
Kirjoituksen ovat allekirjoittaneet professori Martin Scheinin, professori Annamari Ranki, erikoislääkäri Henri Lampikoski, Thomas Brand, erikoislääkäri Esa-Pekka Pälvimäki, väitöskirjatutkija Matti Heino, Elina Laamanen, dosentti Pirta Hotulainen, erikoislääkäri Harri Tohmo, ylilääkäri Risto Kuosa, erikoislääkäri Valtteri Häyry, erikoistuva lääkäri ja tutkija Jukka Koskela, dosentti Jari Siironen, professori Patrik Scheinin ja apulaisprofessori Ville Vuorinen.
