Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Asiantuntijat erimielisiä kansanedustaja Juha Mäenpään syyttämisluvasta

Perustuslakivaliokunta linjaa, tarvitseeko valtakunnansyyttäjä syyttämisluvan myös syyttämättäjättämispäätökseen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli tänään torstaina valtiosääntöoikeuden ja rikosoikeuden asiantuntijoita liittyen valtakunnansyyttäjän pyyntöön asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen.

Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin eduskunnan täysistunnossa viime kesäkuussa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan asiantuntijat esittivät argumentteja syyttämisluvan puolesta ja sitä vastaan.

– Näitä me nyt mietimme ja yön yli nukumme ja huomenna jatketaan käsittelyä valmistavan keskustelun kautta, Johanna Ojala-Niemelä kertoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Valiokunta saa huomenna valiokuntaneuvoksen muistion käyttöönsä ja päättää silloin, jatketaanko asiantuntijakuulemisia vai päätetäänkö ne.

– En siis tiedä vielä valiokunnan kantaa tähän asiaan, mikä tulee huomenna olemaan lopputulema, Ojala-Niemelä sanoi.

Osalla asiantuntijoista eri näkemys kuin valtakunnansyyttäjällä

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen tulkinta perustuslaista on, että hän tarvitsee syyttämisluvan myös tehdäkseen syyttämättäjättämispäätöksen. Ojala-Niemelän mukaan ainakin osa valiokunnan kuulemista valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista oli eri mieltä asiasta.

– Tästä nähtiin eriäviäkin näkemyksiä. Tätä ei ole tämän perustuslain aikana vielä linjattu, niin se on meidän tulevan linjauksen varassa, mihin tässä asiassa päädytään.

Ojala-Niemelän mukaan periaatteessa sekin on mahdollista, että syyteharkinta palautettaisiin valtakunnansyyttäjälle.

Valiokunta ei ota kantaa syyllisyyteen eikä tuomioistuinharkintaan

Ojala-Niemelän mukaan ydinasia Mäenpään tapauksessa on se, että valiokunta pohtii ainoastaan sitä, annetaanko syyttämislupa, eli onko kansanedustajan immuniteetti koskematon ja murtamaton siltä osin, mitä edustaja istuntosalissa puhuu.

– Mutta me emme ota kantaa syyllisyyskysymykseen eikä tuomioistuinharkintaan. Jos syyttämislupa annettaisiin, se menisi normaaliin syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn. Valiokunta pidättäytyy täysin näistä kysymyksistä. Se pohtii yksinomaan, mikä on kansanedustajan asema tässä kysymyksessä sananvapauden osalta, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja tähdensi.

Ojala-Niemelän mukaan valiokunnan on harkinnassaan otettava huomioon rikoksen vakavuus.

– Tässä on sananvapausrikoksesta, kiihottamisesta kansanryhmään vastaan kysymys, Ojala-Niemelä sanoi.

Lue myös:

Mikael Hidén: Juha Mäenpään tapauksessa ei ole kyse perustuslain tulkinnasta