Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss suhtautuu epäillen Saksan ja neljän muun maan käynnistämään aloitteeseen EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamiseksi. Suomi on mukana aloitteessa, Ruotsi ei.
Forssilta kysytään Twitterissä, miten tämä vaikuttaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön ja Suomen ilmavoimien uusiin hävittäjähankintoihin eli HX-hankkeeseen.
– Luulisin, että kyseessä on puhtaasti poliittinen liike. Se on sinänsä kiitettävä, mutta mikä sen rooli on? Kriisinhallintaa vai vähän enemmän, kuten (Naton johtamat) rauhanturvaoperaatiot SFOR ja KFOR, Suomen Sotatieteellisen Seuran ja Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen Forss pohtii.
Saksa ja neljä muuta maata ovat tehneet aloitteen EU:n nopean toiminnan joukkojen muodostamiseksi. Saksan lisäksi aloitteessa ovat mukana Suomi, Alankomaat, Portugali ja Slovenia. Aloitteella pyritään laajentamaan EU:n nykyisiä taistelujoukkoja tulevien kriisinen varalle. Joukkoja halutaan kehittää Afganistanin viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.
EU-mailla on vuodesta 2007 ollut käytössä 1 500 sotilaan vahvuinen taisteluosasto, joka koostuu usean jäsenmaan vuorollaan valmiudessa olevista sotilaista.
– Kun Saksa on johtomaa, sotilaallinen arvo on lähellä nollaa tavanomaisessa sodankäynnissä, Forss sanoo.
Forssin mukaan uudella aloitteella ei ole minkäänlaista yhteyttä HX-hankkeeseen.
Det här är intressant. Finland går vidare med en snabbinsatsstyrka i EU tillsammans med Tyskland och tre andra länder, där är Sverige inte med. Hur påverkar det #FISE och #säkpol–#turpo-samordning att inte SE och FIN båda är med? https://t.co/SuYn8maquM
— Patrik Oksanen (@patrikoksanen) October 21, 2021
En ren politisk manöver skulle jag tro? I sig lovvärd, men i vilken roll? Krishantering eller lite mer, en Peace Support Operation likt SFOR och KFOR? Med Tyskland som lead nation är det militära värdet nära noll i reguljärt krig. Koppling till HX? Kort svar: Absolut ingen alls.
— Stefan Forss (@StefanForss46) October 22, 2021
