Olkiluodon ydinvoimalaitosyksikkö OL 2 ja tuulimylly Eurajoella. LEHTIKUVA /EMMI KORHONEN

Asiantuntija TE:lle: Ydinvoima on Suomen etu

Tulevaisuudessa helposti saatava päästötön energia on selvä kansantaloudellinen etu.

Talouselämä kertoo Ruotsin viime aikoina saamista uskomattoman suurista päästöttömän teollisuuden investoinneista. Volkswagen tilasi ruotsalaiselta akkutehtaalta 14 miljardin arvosta sähköautonakkuja. Fossiilivapaa teräyhtiö H2 Green Steel suunnittelee kahden sellutehtaan arvoista 2,5 miljardin terästehdasinvestointia Pohjois-Ruotsiin. Teräsyhtiö SSAB aikoo kehittää täysin päästötöntä terästä yhdessä Ruotsin valtion tukemana tuoden myös Pohjois-Ruotsiin työpaikkoja.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Matti Kahra sanoo lehdelle, että myös Suomella olisi mahdollisuus hyötyä Ruotsin tapaan uuden ilmastopolitiikan muokkaamasta tuotannosta, joka korostaa fossiilittomuutta, uusiutuvaa energiaa ja päästöttymyyttä.

-Metsäteolllisuuden arvoketju on meillä todella vahva. Odotan ja toivon, että biomassan jalostuksesta ja hyödyntämisestä voisi sellaista syntyä. Puupohjaisia tekstiilejä, materiaaleja ja kemikaaleja, Kahra sanoo.

Suomella on vanhastaan vahvan metsäteollisuuden eli ”uusiutuvan biomassan” hyödyntämisen lisäksi ydinvoimalla tuotettua edullista vähäpäästöistä sähköä. Lisäksi yhä enemmän on biovoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa. Tässä mielessä Suomi on tuotantomaana edullinen.

-Meillähän on päästötöntä sähköä. Siitä iso osa on ydinvoimaa ja tulossa on Olkiluoto kolmonen. Mutta ongelma on osaltaan, että monilla isoilla kansainvälisillä yrityksillä kuten Googlella ja Applella, on tavoite käyttää sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Monet isot yhtiöt menevät nimenomaan sen uusiutuvan perässä, Kahra pohtii.

Kahran mukaan tuotanto ei yksinkertaisesti voi olla enää tulevaisuudessa samanlaista kuin tänä päivänä. Suuryhtiöiden tulee ihan käytännön syistä miettiä, mihin investoinnit tehdään, kun Euroopan päästövaatimukset tiukkenevat koko ajan kohti tavoitevuosia 2030 ja 2050.

-Tiedämme, ettei tuotanto voi olla samanlaista kuin tänä päivänä, joten mikä se investointi tulee olemaan. Tämä on myös iso iski yrityksille. Ei SSAB:kaan voi varmasti tietää, onko se investointi hiilineutraaliin teräkseen kaupallisesti kannattava vai eu. Vain ne, jotka ottavat riskiä voivat saada tuottoa jossain vaiheessa. Valtioiden hiilineutraalisuustavoitteet tulevat muuttamaan tuotannon peruuttamattomalla tavalla.

Kahran mukaan Suomessa tulisi suunnitella tulevaisuuden teollisuuspolitiikkaa.

-Vielä enemmän Suomessa pitäisi miettiä isoa mittakaavaa ja teollisuuspoliittista priorisointia. Mitkä ne suhteellisen kilpailuedut ja vahvuudet ovat? Missä voimme pärjätä? Ja viestintää ja näkyvyyttä tarvitaan lisää.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt