X
SULJE MAINOS
Kirjavat käytännöt testamenttien säilyttämisessä saattavat johtaa hankaliin tilanteisiin. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Asianajaja kysyy: Kuinkakohan monta tällaista testamenttia vielä tuhotaan?

Viimeinen tahto voi jäädä kokonaan kateisiin.

Helsingin yliopiston prosessioikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori Markku Fredman on huolissaan testamenttien säilyttämiskäytäntöjen kirjavuudesta.

Hän viittaa asianajajaliiton Helsingin Sanomille antamaan haastatteluun, jossa liitto ehdottaa Suomeen viranomaisten ylläpitämää rekisteriä testamenttien tallettamiseksi. Suomessa testamentteja on pahimmissa tapauksissa tullut esiin jauhopussien takaa, kenkälaatikoista tai tiliotenippujen välistä.

Käytäntö on tuottanut ongelmia perijöiden välillä ja asianajajien työssä.

– Kuinkahan paljon patjan alta löytyneitä testamentteja tuhotaan kun sen sisältö ei miellytä löytäjäänsä? Fredman kysyy Twitterissä.

Asianajajaliiton mukaan esimerkiksi Digi- ja väestötietovirasto (DVV) voisi ylläpitää rekisteriä. Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju kertoo HS:lle, että ihmiset tekevät testamentteja yhä vanhempina ja heikko­kuntoisempina, joka puolestaan lisää perijöiden riitoja siitä, mikä on tuolloin ollut henkilön kyky ilmaista tahtoaan.

– Testamenttien rekisteröinnillä voitaisiin ainakin osittain myös estää viime hetken epäselviä muutoksia testamenttiin, Räihä-Mäntyharju toteaa.

Oikeusministeriön osastopäällikkö Antti Leinonen puolestaan kertoo, ettei Suomen ministeriö parhaillaan valmistele testamenttirekisteriä. Leinosen mukaan testamentin laatijalla on kuitenkin jo nykyisin useita keinoja varmistua siitä, että testamentti löydetään kuoleman jälkeen. Lisäksi myös virallisen rekisterin pitäminen toisi omat ongelmansa.

– Jos rekisteröiminen olisi testamentin pätevyyden edellytyksenä, pätevän testamentin teko vaikeutuisi ja viimeisen tahdon toteutuminen voisi vaarantua, Leinonen sanoo HS:lle.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt