Presidentti Joe Biden ja First Lady Jill Biden. LEHTIKUVA / AFP Mandel Ngan

Pauli Järvenpää: Asevalvonnan uudet askelet Joe Bidenin tapaan

Uudella USA:n presidentillä on kirjoittajan mukaan ollut lentävä lähtö.

Yhdysvaltain presidentin onnistumista mitataan hallinnon ensi päivistä lähtien karulla ja lahjomattomalla mittarilla: miten presidentti on menestynyt virkatehtävissään ensimmäisten sadan päivän aikana?

Tällä mittatikulla asiaa arvioiden presidentti Joe Bidenilla on ollut presidentin tehtäviin suorastaan lentävä lähtö. Hänen erityisosaamisalueensa on jo pitkään ollut asevalvonta ja erityisesti ydinaseiden rajoituskysymykset, ja hän on heti “virkaanastujaispäivää seuranneena ensimmäisenä arkipäivänä“ – kuten hän itse asian ilmaisi – päässyt esittelemään osaamistaan näillä Yhdysvaltain presidentin tehtäviä ajatellen keskeisen tärkeillä alueilla.

Vasta senaattorina ollessaan Biden oli saanut kutsun puheenjohtajaksi työryhmään, jonka tehtävänä oli raportoida presidentti Barack Obamalle asevalvontakysymyksistä sekä tarjota Yhdysvalloille ratkaisuja aevalvonnan laajalla saralla. Näin Biden pääsi heti mukaan näyttämään ja kehittämään omaa erityisosaamistaan.

Siinä vaiheessa kun presidentti Biden otti vastaan tehtävänsä tämän vuoden tammikuun 20.päivä, olivat presidentti Donald Trump ja hänen hallintonsa ehtineet kuta kuinkin kumota sen mitä strategisten ydinaseiden rajoitusneuvotteluissa oli vuosien mittaan kovalla vaivalla saatu aikaan.

Monista erityyppisistä rajoitussopimuksista ovat tällä hetkellä enää jäljellä Uusi START (jota koskeviin neuvotteluihin Yhdysvallat ja Venäjä tullevat palaamaan vielä tämän kevään mittaan). Myös Avoin taivas -sopimuksesta molemmat ydinasesupervallat, Yhdysvallat ja Venäjä, olivat jo ehtineet irtautua, mutta asiantuntijapiireissä näiden ei-strategisten neuvottelujen uudelleen alkamista ei pidettäisi yllätyksenä.

Hyvin asioista perillä olevien tahojen mukaan Bidenin hallinto on myös avaamassa keskusteluyhteyden Iranin kanssa tämän ydinmateriaaleja koskevista kysymyksistä.

Uusi START -neuvottelujen isona ongelmana on se, että niin Venäjä kuin Yhdysvallatkin haluaisivat mukaan neuvotteluihin Kiinan, joka kuitenkin on jyrkkäsanaisesti kieltäytynyt kunniasta. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja totesi jokin aika sitten, että Peking ei juuri nyt näe tarvetta eikä perustetta olla mukana näissä kahdenvälisissä ydinaseita koskevissa neuvotteluissa.

Asevalvonnan kannalta tärkeänä sopimuksena pidetään myös niin sanottua Avoin taivas -sopimusta (Open Skies Treaty), johon 34 valtiota on sitoutunut. Sen historia ulottuu jo niinkin kauas kuin 1990-luvulle, jolloin sopimuksesta tuli kiinteä osa ETYJin seurantakokouksen asialistaa.

Sopimukseen liittyvät valtiot sallivat tarkkailu- ja ilmakuvauslentojen suorittamisen toinen toistensa ilmatilassa vastavuoroisuusperiaatetta noudattaen. Sopimus allekirjoitettiin Helsingin ETY- kokouksen tiimoilla 24.maaliskuuta 1992, ja kun 20 sopimusvaltiota ratifioi sen, sopimus astui voimaan 1. tammikuuta 2002. Sopimuksella haluttiin vahvistaa erityisesti Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Ennen voimaantuloa sopimusta sovellettiin väliaikaisesti. Näin teki myös Suomi.

Suomi liittyi sopimukseen 12. helmikuuta 2003 käytettyään sopimuksen suomia mahdollisuuksia sitä ennen tarkkailijana. Tarkkailulentoja tehtiin koko sopimusjärjestelmässä vuosina 1996-2001 yli 350, ja suunnilleen samalla vuositasolla sopimusvaltiot ovat käyttäneet Avoin taivas -järjestelmän mahdollisuuksia senkin jälkeen. Vilkkaimpina vuosina lennettiin jopa yli 200 tarkkailulentoa vuodessa.

Sopimuksen täytäntöönpanoa varten luotu ilmakuvausjärjestelmä lisää osaltaan luottamusta valtioiden välillä, kun niiden sotilastoimilta edellytetään suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kuvauslentojen ilmakuva-aineisto muodostaa myös laajan kirjaston, joka on avoinna kaikille sopimuksen jäsenille. Teknisesti monipuoliset kuvaus- ja tallennusjärjestelmät antavat pienillekin maille mahdollisuuden saada käyttöönsä lentotiedustelun pohjaksi tarvittavia tallenteita.

Ajatus vastavuoroisista kuvauslennoista on ollut elävää elämää aina 1990-luvun alkuvuosista saakka. Avoin taivas -sopimus, kuten lähes kaikki asevalvontaa ja aseiden rajoittamista koskevat kansainväliset sopimukset, kävivät presidentti Donald Trumpin virkakauden tyhjäkäynnillä.

Mitä uutta presidentti Joe Biden asevalvonta-asiantuntijana kykenee tuomaan tähän järjestelmään, jää pian nähtäväksi. Ainakin hänen otteensa Avoin taivas -sopimuksen henkiin herättelyssä luovat uskoa asevalvonnan uuteen tulemiseen.

Pauli Järvenpää

Pauli Järvenpää

Vanhempi tutkija, International Centre for Defence and Security (ICDS), Tallinna

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt