Verkkouutiset

Arvio Venäjältä: Itämeren alueesta on tullut uusi etulinja

Entisestä YYA-Suomesta on Dmitri Treninin mukaan kehittynyt Yhdysvaltojen ja Naton läheinen kumppani.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Itämeren alueesta on Moskovan Carnegie-keskuksen johtajan Dmitri Treninin mukaan muodostunut Euroopan kolkka, jossa Venäjä ja Nato ovat fyysisesti vastakkain.

– Se on tosiasiallisesti etulinja joka suhteessa, upseeritaustainen Trenin kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan.

Venäjän vuonna 2014 toteuttaman Krimin miehityksen ja laittoman liittämisen jälkeen Venäjän ja Naton suhde on hänen mukaansa palautunut yhtä vihamieliseksi kuin mitä se oli kylmän sodan aikana. Baltian maihin sijoitettuja Naton eFP-taisteluosastoja hän luonnehtii pieniksi, kun taas Puolasta on rakentumassa Euroopassa olevien amerikkalaisjoukkojen keskeinen solmukohta.

– Venäjän suhteet Natoon kuulumattomiin Itämeren alueen valtioihin – Ruotsiin ja Suomeen – ovat myös kehittyneet ilmeisen jännitteisiksi, Trenin sanoo.

Sotilaallista liittoutumattomuuttaan aktiivisesti korostavaa Ruotsia Venäjä on hänen mukaansa aina pitänyt Naton epävirallisena jäsenenä.

– Uutta on sen sijaan se, että Suomi – Venäjän rajanaapuri ja kylmän sodan aikainen puolueeton ja ystävällismielinen kumppani – tekee nyt erittäin läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Itämerestä on tullut pitkälti Naton järvi, hän kirjoittaa.

Asetelma on erittäin riskialtis

Itämeren tilanteessa ei Treninin mukaan ole kyse uudesta kylmästä sodasta, vaan uudentyyppisestä vastakkainasettelusta, johon sisältyy merkittäviä riskejä.

– Todennäköisin uhka ei enää ole massiivinen hyökkäys yli rajan tai laajamittainen ydinisku, vaan Venäjän ja lännen joukkojen tahaton yhteentörmäys alueella, jolla ne operoivat lähellä toisiaan, tai toisen osapuolen virhearvio yhdistettynä toisen väärinkäsitykseen, hän sanoo.

– Vaikka Venäjän ja Naton vastakkainasettelun juuret ovat syvällä eikä sitä voida näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ratkaista, jotakin voidaan ja myös pitää tehdä sotilaallisen turvallisuuden vahvistamiseksi Itämeren alueella, hän toteaa.

Toteutettavia toimia olisivat hänen mukaansa esimerkiksi Venäjän ja Naton välisten toimintavarmojen esikuntatason viestiyhteyksien kehittäminen, Venäjän asevoimien yleisesikuntapäällikön ja Naton Euroopan-joukkojen komentajan säännölliset tapaamiset sekä erilaiset luottamusta lisäävät toimet.

– Vaikka nämä toimenpiteet eivät muuttaisi laadullisesti niitä vihamielisiä suhteita, jotka tällä hetkellä vallitsevat, tai edes käynnistäisi osapuolen välisen luottamuksen uudelleen rakentumista, Venäjän ja lännen välisen tahattoman yhteentörmäyksen todennäköisyyttä ne kuitenkin vähentäisivät, arvioi Trenin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)