Krimin niemimaan liittämistä Venäjään juhlistettiin Moskovassa 18. maaliskuuta. LEHTIKUVA/AFP

Arvio USA:sta: Vladimir Putin hautoo iskua Baltiaan

Kasvava poliittinen ja taloudellinen ahdinko houkuttelee tutkijan mukaan Venäjää sotilaalliseen riskinottoon.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on amerikkalaistutkija Leon Aronin mukaan keskittynyt viime vuosina yhä selvemmin geopoliittisten tavoitteidensa toteuttamiseen. Esimerkkeinä hän mainitsee Krimin laittoman liittämisen Venäjään, sotatoimet Itä-Ukrainassa ja Syyriassa sekä KGB-tyyliset toimet läntisten demokratioiden horjuttamiseksi.

Monet niistä tekijöistä, jotka johtivat Ukrainalle kuuluvan Krimin miehitykseen helmikuussa 2014, ovat hänen mukaansa jälleen ajankohtaisia.

– Putinilla on vähintään kaksi syytä pohtia vastaavia isoja ja uskaliaita liikkeitä nyt, American Enterprise Institute -ajatushautomon Venäjän tutkimusta johtava Aron arvioi Politico-lehdessä.

– Toinen syistä on strateginen ja pysyvä: hänen ja hänen Venäjänsä kunnia – nämä kaksi asiaa ovat tähän mennessä jo kietoutuneet yhteen hänen mielessään. Toinen motiivi on taktinen: hän tähtää elinikäiseen presidenttiyteen – kuusivuotiskauteen vuonna 2024, jolloin hän on 72-vuotias, ja kenties toiseen vuonna 2030 – maassa, jonka talous ja kansalaisten tulot ovat jämähtäneet paikoilleen ja johon yhä riehuva covid-19-pandemia on jättänyt syviä arpia, Aron sanoo.

Hän muistuttaa maan kärsineen talousvaikeuksista ja Putinin kamppailleen asemastaan myös vuosina 2012–2013, kunnes Krimin kaappaus nostatti hänen kansansuosionsa uusiin huippulukemiin. Se myös synnytti ilmapiirin, jossa venäläiset olivat jonkin aikaa valmiita tyytymään niukkuuteen ikään kuin hintana imperiumin palauttamisesta.

– Kun Putin saattaa nyt olla poliittisesti ja taloudellisesti ahtaammalla kuin 2012–2013 ja kun ”Krimin konsensus” on rapautumassa, Putin saattaa turvautua siihen, mikä on häntä oikein hyvin aiemmin palvellut: lyhyisiin, voitokkaisiin sotiin, hän toteaa.

Putin tavoittelee nyt triumfia

Jos Putin katsoisi uuden sodan palvelevan tavoitteitaan, kohteena voisi jälleen olla esimerkiksi Georgia, Moldova tai Ukraina. Kyseeseen voisivat tulla myös poliittiseen kriisiin ajautunut Valko-Venäjä tai Kazakstan, jossa elää noin 3,5 miljoonaa venäläistä.

Koska Putin on ottanut tehtäväkseen kostaa Venäjään kohdistuneet nöyryytykset ja palauttaa maan menneen suuruuden, nopea isku Baltiaan saattaisi olla hänen silmissään erityisen houkutteleva vaihtoehto, Aron päättelee.

Isku toteutettaisiin hänen mukaansa todennäköisimmin Venäjän läntisen sotilaspiirin erikoisjoukkojen ja laskuvarjojääkärien voimin. Hyökkäys kohdistuisi muun muassa Itä-Virumaan maakuntaan Virossa sekä Latgalen alueeseen ja Daugavpilsin kaupunkiin Latviassa. Vaikka Putin on uhonnut venäläispanssarien ehtivän maiden pääkaupunkeihinkin parissa päivässä, niin kunnianhimoiseen operaatioon Aron ei tässä vaiheessa usko.

Putinin tavoitteena olisi saattaa länsi tapahtuneiden tosiasioiden eteen: alueiden takaisinvaltaus merkitsisi sotaa.

– Kenraali John Nicholson, entinen USA:n ja Naton Afganistanin-joukkojen komentaja, arvioi, että Natolta veisi noin 90 päivää mobilisoida ja koota Baltiaan joukko, joka olisi venäläisiä suurempi. Sen sijaan Krimin valtauksesta ”kansanäänestykseen” ja siihen, kun Krim ”hyväksyttiin” osaksi Venäjän federaatiota – jotka ovat Putinin kiertoilmauksia haltuunotolle – kului vain kolme viikkoa, hän huomauttaa.

Putin hyötyy Aronin mielestä siitä, että länsimaat haluavat ennen kaikkea rauhaa, hän taas voittoa.

– Enemmän kuin koskaan sinä aikana, jonka Vladimir Putin on ollut Kremlissä, hän saattaa nyt kaivata triumfia.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt