Kun Yhdysvaltain presidentiksi valittu Joe Biden astuu tammikuussa 2021 virkaansa, Venäjän tulisi sijoittua yhdeksi hänen ulkopoliittisen asialistansa tärkeimmistä teemoista, tunnettu amerikkalainen Venäjä-asiantuntija David J. Kramer sanoo.
– Vladimir Putinin johtama Venäjä muodostaa eksistentiaalisen uhan Yhdysvalloille ja muille läntisille maille, Venäjän naapureille ja omille kansalaisilleen, Floridan kansainvälisen yliopiston Euroopan ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtava entinen apulaisulkoministeri kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.
Kramerin mukaan Biden näyttää tiedostavan Venäjän toimien vaarallisuuden – ei vähiten siksi, että tämän omaan vaalikampanjaan kohdistui disinformaatio-operaatio, jonka juuret johtavat Venäjälle.
Hän muistuttaa Bidenin aiemmin tänä vuonna todenneen, että Venäjän aggression patoamiseksi Naton sotilaalliset suorituskyvyt on pidettävä korkealla tasolla ja samalla varauduttava torjumaan entistä tehokkaammin epätavanomaisia uhkia, kuten aseena käytettyä korruptiota, disinformaatiota ja tietomurtoja. Ennen vaaleja antamassaan tv-haastattelussa Biden oli luonnehtinut Venäjää kaikkein suurimmaksi USA:n omaan turvallisuuteen ja liittosuhteisiin kohdistuvaksi uhaksi.
Useat aiemmat Yhdysvaltain presidentit – viimeisimpänä Donald Trump – ovat pyrkineet lämmittelemään maansa suhteita Putinin Venäjään. Nyt maiden välien arvioidaan kuitenkin olevan kireimmillään vuosikymmeniin.
– Ongelma on Putin. Häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta USA:n ja Venäjän suhteiden minkäänlainen uudelleenarviointi, ellei se merkitse antautumista Washingtonin taholta. Niin kauan kuin Putin pysyy vallassa, on jokseenkin hyödytöntä tuhlata Yhdysvaltain diplomaattien ja presidentin arvokasta aikaa yrityksiin parantaa USA:n ja Venäjän välejä, Kramer toteaa.
”Myönnytykset olisivat virhe”
Joe Bidenin hallinnon on Kramerin mukaan tärkeää varoa sekoittamasta keskenään Vladimir Putinin johtamaa Venäjän vallanpitäjien joukkoa ja venäläisiä kokonaisuutena.
– Putin toteuttaa politiikkaa ja toimia, jotka hyödyttävät häntä ja hänen korruptoitunutta lähipiiriään, eivät Venäjän kansaa, Kramer sanoo.
Bidenin tulisi hänen mielestään sivuuttaa suositukset Venäjälle asetettujen pakotteiden lieventämisestä tai poistamisesta, kunnes Putin on vetänyt Venäjän joukot pois koko Ukrainan alueelta – myös Krimiltä. Pakotteita olisi päinvastoin tiukennettava sen viestimiseksi, että Venäjän käyttäytymisen on syytä muuttua.
– Bidenin pitäisi myös hylätä kaikki neuvot Venäjän naapureiden käyttämisestä kauppatavarana – esimerkiksi torjumalla Ukrainan ja Georgian mahdollisuus Nato-jäsenyyteen. Washingtonin on kunnioitettava näiden maiden ihmisten pyrkimystä liittyä euroatlanttiseen yhteisöön, Kramer toteaa.
– Natoon vuonna 2004 liittyneiden Baltian maiden kansalaiset nukkuvat yönsä paremmin, kun he tietävät liittouman turvatakuiden suojaavan heitä Putinin aggressiolta. Georgian ja Ukrainan kansoilla tulisi olla oikeus samaan. Muussa tapauksessa Nato soisi Venäjälle tosiasiallisen veto-oikeuden toisten valtioiden kiinnostukseen liittyä euroatlanttisiin rakenteisiin – ja jopa rohkaisisi Putinia ryhtymään uusiin aluevaltauksiin sellaisten pyrkimysten estämiseksi, huomauttaa Kramer.
