Kiina on kiivaasti vastustanut 1950-luvulla haltuunsa ottaman Tiibetin maakunnan hengellisen johtajan ja eri valtioiden päämiesten tapaamisia. Istuva presidentti Donald Trump ei ole Dalai Lamaa tavannut ja Lama on kritisoinut Trumpia Pariisin ilmastosopimuksesta vetäytymisestä ja pakolaislasten kohtelusta.
Joe Bidenin ilmoitus tulee tiibetiläisille tärkeään aikaan. Kiinan johto on tiukentanut sortotoimenpiteitään Tiibetissä ja painostanut onnistuneesti myös naapurimaiden Intian ja Nepalin johtoa vähentämään tukeaan Tiibetin pakolaisille. Tiibetiläisiä on pakotettu samantapaisille uudelleen koulutusleireille kuin Xinjiangin maakunnan uiguureja.
Joe Biden on arvostellut Donald Trumpia arvojen puuttumisesta tämän Kiinan politiikassa. Kauppakysymyksiin keskittynyt Trump on ollut haluton asettamaan Kiinaa vastaan pakotteita uiguurien, tiibetiläisten ja Hong Kongin sorron takia. Hän kuitenkin taipui niiden asettamiseen, koska kongressissa sekä republikaanit että demokraatit niitä vaativat
Trump on vaatinut kauppaylijäämän omaavaa Kiinaa ostamaan enemmän tuotteita Yhdysvalloista ja määrännyt kiinalaisille tuotteille korkeampia tulleja. Kiina on asettanut vastatulleja ja tänä vuonna maat solmivat väliaikaisen sovun mikä ei riitoja kuitenkaan lopettanut.
Joe Biden on sanonut luovansa Yhdysvalloille kokonaisvaltaisemman ja pitkäjänteisemmän Kiinan politiikan. Vaalikampanjassaan hän kertoi luovansa liittouman Kiinaa haastamaan. Liittoumaan hän tahtoo mukaan ainakin Japanin, Etelä-Korean ja Intian Aasiasta, Australian ja Euroopan Unionin.
Yhdysvaltain politiikan painopisteen siirtyessä yhä enemmän Tyynelle merelle, tulee Biden Aasian neuvonantajansa ja entisen apulaisulkoministeri Tony Blinkenin mukaan kehittämään suhteita myös Kiinan kanssa merirajoista kiisteleviin Kaakkoisen Aasian maihin. Liittouman pyrkimyksenä olisi painostaa Kiinaa parantamaan yhteistyötään kansainvälien yhteisön kanssa ja lopettamaan vähemmistöjen sortotoimet Kiinassa sekä toimensa maailmanjärjestö YK:n ihmisoikeustyön heikentämiseksi.
Joe Biden ilmoitti kampanjassaan perustavansa 400 miljardin dollarin julkisten hankintojen ohjelman kotimaisten tuotteiden hankkimiseksi ja tuotannon elvyttämiseksi osin juuri Kiinan tuontia korvaamaan
Kiinaa haastetaan mutta varovaisemmin
Biden aikoo haastaa Kiinan vakoilun ja teknologiavarkaudet yhdessä muiden demokratioiden kanssa. Kiinaa seuraavan toimittaja Karen Leighin mukaan Biden aikoo asettaa Kinalle sanktioita jos hän saa todisteita teknologian varkauksista. Hän ei kuitenkaan ole ilmoittanut yksityiskohtaisista toimenpiteistä esimerkiksi kiinalaisomisteisia TikTokia tai Huaweita vastaan, vaan on sanonut yrittävänsä ratkaista asioita ensin neuvottelemalla.
Presidentiksi nouseva Biden on syyttänyt Donald Trumpin Kiinan tuontiin kohdistuvaa tariffipolitiikkaa tuloksettomaksi. Yhdysvaltain viennin kasvattamiseksi uusi presidentti saattaakin kaupankäyntiin liittyvissä yksityiskohdissa olla Trumpia sovinnollisempi.
Kiinalaisen Fudanin yliopiston professori Xin Qiang arvelee Washington Postissa Bidenin olevan Trumpia sovinnollisempi Taiwanin kysymyksessä. Hän sanoo Bidenin pitkäaikaisen ulkopoliittisen kokemuksensa ansiosta ymmärtävän Trumpia paremmin Kiinan Taiwanin politiikkaa ja pyrkivän siihen ettei sotilaallinen jännite Kiinan ja Taiwanin välillä kasvaisi ja johtaisi tuhoisiinkin aseellisiin yhteenottoihin .
Kiinan johto on arvostellut presidentti Trumpia tämän suunnitelmista myydä Taiwanille hävittäjiä ja muita merkittäviä asejärjestelmiä . Kiinan ulkoministeriön entinen virkamies ja nykyinen Xin Qiangin kollega Soochowin yliopistosta, professori Victor Gao uskoo Bidenin ”säädyllisenä” poliitikkona tulevan erimielisyyksistä huolimatta Trumpia paremmin toimeen Kiinan kanssa. Gao sanoo Washington Postissa Trumpia mieheksi ilman ”säädyllisyyttä”
Joe Bidenin Kiinan politiikkaa kohtaan on Yhdysvalloissa herättänyt epäilyjä tulevan presidentin pojan Hunter Biden bisnesneuvottelut kiinalaisten energiayhtiöiden kanssa. Viimeksi uutisyhtiö NBC on vaatinut niiden selvittämistä ja tuomista päivänvaloon.
