Verkkouutiset

Arktisia kaivoksia pitäisi arvioida kokonaisvaltaisesti

Pelkkä lainsäädäntö ei tutkijoiden mukaan riitä välttämään kaivostoiminnan negatiivisia vaikutuksia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Arktisen kaivostoiminnan hyödyt, haitat ja riskit pitäisi arvioida kokonaisvaltaisemmin, kertoo Luonnonvarakeskus. Kaivosten ympäristövaikutukset heijastuvat vuosikymmenien päähän ja koskevat sekä maa- että meriekosysteemejä.
Vaikutukset syntyvät pääasiassa raskasmetalleista, jotka kertyvät kasveihin ja eläimiin. Ne voivat aiheuttaa muutoksia lajien lisääntymismenestyksessä ja tätä kautta heikentää monimuotoisuutta.

Tämä käy ilmi arktisen alueen mineraaleja ja kaivostoimintaa koskevista tieteellisistä julkaisuista, joita on tarkasteltu Luonnonvarakeskuksen, Lapin yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen GavAda-yhteistutkimuksessa. Tutkimusraportti on vastikään julkaistu Journal of Environmental Management -lehdessä.

– Riskien ja haittojen ennaltaehkäisyä koskevia ympäristötutkimuksia on yllättävän vähän, samoin kuin ilmastomuutoksen vaikutuksia ennakoivia tutkimuksia. Esimerkiksi ikirouta-alueiden sulaminen saattaa lisätä hapanta kaivosvalumaa, joka voi lisätä kaivoksista maaperään kulkeutuvien raskasmetallien määrää, kertoo tiedotteessa julkaisun vastuukirjoittaja professori Anne Tolvanen Lukesta.

Kaivostoiminnan positiiviset talousvaikutukset heijastuvat kaivostoiminnan ja sitä edeltävän malminetsinnän aikana alueen muihin elinkeinoihin kuten palveluihin. Harvaan asutuilla seuduilla, kuten arktisessa Kanadassa tai Grönlannissa, kaivostoiminnan taloudelliset kytkökset muihin alueen elinkeinoihin ovat kuitenkin heikot, ja tilapäinen työvoima tulee usein alueen ulkopuolelta. Näin paikalliset palvelut eivät kehity, ja taloudelliset hyödyt kulkeutuvat pääosin muualle.

– Talousvaikutusten tutkimuksissa ei useinkaan ole otettu huomioon kaikkia kaivostoiminnan vaikutuksia, kuten esimerkiksi ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia julkisten palveluiden tuottamiseen. Myös Suomessa kaivostoiminnan ympäristö- ja maisemavaikutusten pelätään heikentävän esimerkiksi matkailun toimintaedellytyksiä, Tolvanen huomauttaa.

Hän kannustaa kokonaisvaltaiseen kaivostoiminnan taloudelliseen arviointiin, joka valottaisi aiempaa kattavammin, missä määrin taloudelliset hyödyt ja haitat jäävät alueelle. Samalla tarvitaan käytännön keinoja, joilla taataan alueiden elinkelpoisuus myös kaivostoiminnan jälkeen.

Pelkkä lainsäädäntö ei tutkijoiden mukaan riitä välttämään kaivostoiminnan negatiivisia vaikutuksia.

– Lainsäädännöllä pyritään välttämään tai minimoimaan kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset. Ympäristöstandardit ovat kuitenkin usein epätäsmällisiä ja täytäntöönpano puutteellista, kertoo GovAda-tutkimusprojektin vetäjä, professori Jukka Similä Lapin Yliopistosta.

Jopa terveysvaikutukset voivat jäädä vaikutusarviointien ulkopuolelle. Lainsäädännön puutteet tulivat esille myös haittojen ennaltaehkäisyperiaatteen ja siihen kuuluvan ekologisen kompensaation kohdalla.

– Lainsäädäntöä kritisoidaan usein myös siitä, ettei se turvaa tehokkaasti perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä eikä osallista paikallista tai alkuperäisväestöä kaivoksia koskevaan päätöksentekoon, toteaa Similä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)