Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) kertoo, että mietintö tartuntatautilain muutoksesta on valmistumassa tämän viikon loppuun mennessä, ja se tulee suuren salin käsittelyyn ensi viikolla.
Useat valiokunnat ovat käsitelleet tartuntatautilakia tammikuun aikana. Lakimuutos mahdollistaa sen, että kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea elinkeinonharjoittajan asiakkaiden käyttöön tarkoitetut tilat määräajaksi.
Lisäksi hallitus on tekemässä tartuntatautilakiin uusia muutoksia, jotka liittyvät rajoilla tapahtuvaan testaukseen.
– Sitä odotetaan tänne eduskuntaa myös tietysti, Anu Vehviläinen sanoi eduskunnan puhemiehistön tiedotustilaisuudessa.
Ensi viikon tiistaina eduskunnassa käydään valtiopäivien avajaiskeskustelu pääministeri Sanna Marinin (sd.) avauspuheenvuoron jälkeen.
Vehviläinen kertoi, että hallitus ei ole vielä omalta osaltaan käsitellyt lainsäädäntösuunnitelmaa, mutta jo nyt tiedetään, että eduskunnan käsittelyyn on tulossa isoja asioita.
Keskustelua EU-asioista ei pidä pelätä
Eduskuntaan on tulossa sähkömarkkinalaki eli sähkön siirtohinnat. Muita isoja asioita on eduskunnan hyväksyttäväksi tuleva päätös omista varoista, joka antaa Euroopan komissiolle valtuuden ottaa 750 miljardia euroa lainaa elpymisvälineen rahoittamiseksi. Päätöksestä on tarkoitus käydä lähetekeskustelu suuressa salissa 10. helmikuuta.
Käsittelyssä on myös selonteko kestävän kasvun ohjelmasta eli elpymisvälineestä ja lähiviikkoina lähetekeskusteluun on tulossa EU-selonteko.
– Pidän tärkeänä, että eduskunnassa ja laajemminkin yhteiskunnassa käydään EU-asioista perusteellista ja analyyttista keskustelua. Sellaista ei pidä missään tapauksessa pelätä, Vehviläinen linjasi.
Hän sanoi itse edustavansa kantaa, että harva asia on pelkästään huono tai pelkästään hyvä, vaan aina on harmaan sävyjä.
Joulukuussa eduskunnalle annettiin sote-uudistukseen liittyvä laaja lainsäädäntöpaketti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on määrittänyt jo asiantuntijakuulemisista.
– Se on iso työ tälle keväälle.
Perustuslakivaliokuntaa työllistää sote-uudistuksen arvioinnin lisäksi esitys omien varojen käytöstä elvytyspaketin osalta.
Eduskunnan käsittelyssä on myös toista kymmentä kansalaisaloitetta.
Ministeriaitiossa eivät toteudu turvavälit
Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.) totesi, että koronepidemian alussa vuosi sitten eduskunnassa supistettiin asialistaa, eli käsiteltiin vain välttämättömiä asioita.
– Nyt kun tämä tilanne on jatkunut, on käsiteltävä muitakin kuin suoraan koronaan liittyviä asioita. Emme me voi halvaantua niin pitkäksi aikaa päätöksenteossa, Filatov totesi.
Koronatilanteen vuoksi eduskunta jatkaa kuitenkin jo viime syksynä käytössä olleita rajoituksia suurimmaksi osaksi kesäkuun loppuun asti.
– Tilanne on epävakaa koronan osalta ja me haluamme kaikin tavoin turvata meidän ja lainsäädännön toimintaedellytyksiä talossa, Anu Vehviläinen perusteli.
Eduskunnan täysistunnossa voi olla permannolla samaan aikaan 74 kansanedustajaa turvavälit huomioiden ja suppeassa äänestyskokoonpanossa 56 edustajaa, kuten tänään puhemiesten vaaleissa. Tarvittaessa myös parvet voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi luottamusäänestyksessä, kuten budjettiäänestyksissä oli ennen joulua.
Maskisuositusta aiotaan kiristää siten, että edustajien on pidettävä suojamaskia myös puhujapöntössä puhuessaan.
Ministeriaitiossa turvavälit eivät toteudu. Kahden metrin turvavälit tarkoittaisivat sitä, että kyselytunnilla voisi olla jatkossa vain seitsemän ministeriä.
– Asiaa täytyy arvioida valtioneuvoston kanssa. Aina halutaan tietää, keitä ministereitä oppositio haluaa paikalle. Tarkoitus on, että tämä olisi jo torstaina käytössä, Vehviläinen sanoi.
Kansanedustajien uhkailua ryhdytään selvittämään
Vehviläinen totesi, että KRP tutkii eduskuntaan kohdistunutta kyberhyökkäystä, jossa rikosnimikkeinä ovat törkeä tietovuoto ja vakoilu.
– Se on iso asia. Muissakin valtioissa on ollut parlamentteihin vastaavan tyyppisiä hyökkäyksiä. Emme voi tätä tapausta vähätellä.
Eduskunta aikoo antaa edustajille lisää tietoturvakoulutusta, mitä Vehviläinen pitää tärkeänä.
Vehviläinen kertoi, että eduskunta aikoo selvittää, ovatko edustajat kokeneet uhkailua ja jos niin minkä tyyppistä.
Julkisuudessa on ollut esillä kansanedustaja Juha Sipilään (kesk.) kohdistettu fyysinen väkivalta. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) puolestaan kertoi saaneensa tappouhkauksen eduskuntaan.
