Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja ex-puoluesihteeri Heikki A. Ollila arvioi, että kaikki vaihtoehdot ovat vielä auki tulevan hallituksen suhteen.
Hänen mukaansa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen lähiviikkojen haasteena on sovittaa aiemmat vaalilupaukset Suomen taloustilanteeseen. Vaikeista aihekokonaisuuksista olisi myös etsittävä kompromisseja muiden puolueiden kanssa.
– Antti Rinteen tehtävä on vaikea. Vaalilupauksien pohjaltahan ainakin kokoomuksen olisi hyvin vaikea mennä hallitukseen. Varsinkin talousasioissa pitäisi löytyä aika paljon realismia, Heikki A. Ollila sanoo Verkkouutisille.
Keskustan monitulkintainen ilmoitus vaalien jälkeen herätti runsaasti pohdintaa siitä, onko puolue todella marssimassa oppositioon vai jäikö ovi auki hallitusyhteistyölle.
– Tulkitsen sen niin, että keskustan sisällä on tällä hetkellä vahvasti kahta eri näkemystä. On niitä, joiden mukaan kaikesta huolimatta pitäisi mennä hallitukseen. Toiset ajattelevat, että puolueen tulisi toimia kuten vuoden 2011 tappion jälkeen, Ollila pohtii.
Vaaleja ei voiteta talouspolitiikalla
Vaikka kokoomus sai vaaleissa yhden lisäpaikan eduskuntaan, ei tuloksessa ole entisen puoluesihteerin mukaan juurikaan hurraamista. Edellisen kerran kannatus oli alle 18 prosentissa vuoden 1995 vaaleissa.
– Silloin suuria kilpailijoita oli toki vähemmän, se sotkee vertailuja. Mutta eihän puolue voi olla tyytyväinen tähän tulokseen, ja vielä vähemmän kolmannelle sijalle jäämiseen, Heikki A. Ollila sanoo.
Hän viittaa vanhaan sanontaan, jonka mukaan vaaleja ei voiteta talouspolitiikalla.
– Se on kokoomuksen ongelma, koska se on myös puolueen vahvuus. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hyvät näytöt työllisyydessä eivät paljoa auttaneet, kun vaaleissa puhuttiin pääasiassa muista asioista. Tässä oli kokoomuksenkin ongelma, Ollila toteaa.
– Jollain tavalla pitäisi päästä siihen, että miten makrotalouden kehitys vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään. Se ei ole ihan helppo harjoitus. Varsinkin kun on tilanteita, kuten viime vaalien jälkeen, jolloin jouduttiin tekemään koulutusleikkausten kaltaisia vaikeita päätöksiä. Siinä se dilemma on, eikä ratkaisua vaikuta juuri löytyvän, Ollila jatkaa.
Kauhukuvana uusi sixpack-hallitus
Populismin nousu ympäri Eurooppaa on yhdistetty ilmiöön, jossa moni on kokenut pudonneensa tilastoissa näkyvän talouskasvun ulkopuolelle. Ilmiö ei sinänsä ole uusi, Ollila huomauttaa.
– Kuvasin 1980-luvun lopulla vahvan nousukauden aikana asiaa näin: ”Mutta kun naapurilla on vielä uudempi auto”. Siinä on vähän samaa teemaa. Jos maassa menee hyvin, niin meneekö muilla paremmin kuin minulla?
Uuden hallituksen todennäköisimmäksi pohjaksi on veikkailtu RKP:n ja vihreiden täydentämää sinipunaa tai keskustan tukemaa, SDP-vetoista kansanrintamaa. Heikki A. Ollila toivoo, ettei tilanne jumiudu kuten vuonna 2011.
– Toivottavasti ei, sillä sixpackin aika oli helkkarin hankalaa. En usko, että kukaan kaipaa sitä uudelleen. Paavo Lipposen (sd.) aikana se toimi kohtuullisesti, mutta silloin puolueita yhdisti erittäin vaikea taloustilanne. Nyt ei ole vielä sellaista tilannetta, mutta kyllähän sekin saadaan nopeasti aikaan, Ollila pohtii.
Hän suhtautuu toiveikkaasti Säätytalolle kokoontuvien puoluejohtajien kykyyn huomioida Suomen talouden lähivuosien haasteet.
– Toivon, että perinteiden mukaisesti aluksi kuunnellaan valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin edustajia sekä muita ekonomisteja. Tämä voisi kaventaa näkemyseroja ja tuoda realismia keskusteluun, Heikki A. Ollila sanoo.
