Kirjoittajan mukaan hallitus on jo ohjelmassaan varautunut kriisineuvotteluihin. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kimmo Sasi: Antti Rinteen talousohjelma toistaa vanhat virheet

On sääli, että hallitus omilla toimillaan selvästi heikentää Suomen talouskehitystä.

Talous on pitkälti psykologiaa. Kun ihmisillä on myönteinen käsitys oman taloutensa tulevaisuudesta, uskaltavat he kuluttaa ja talous kasvaa. Jos he ovat epävarmoja, varautuvat he huonompiin aikoihin ja vähentävät kulutusta ja säästävät. Talouden kasvu heikkenee. Tästä yksinkertaisesta pyskologiasta johtuvat suhdannevaihtelut.

Yritykset tarkkailevat koko ajan kuluttajien kysynnän kasvua ja toimintaedellytystensä kehittymistä. Kuluttajien mielialat ja hallituksen taloussuunitelmat heijastuvat yritysten investointipäätöksiin.

Kansainvälisen talouden kehitykseen ja sen vaikutukseen kuluttajien mielialoihin voimme jonkin verran vaikuttaa EU:n kautta. Mutta erittäin suuri merkitys on maan hallituksen luomalla vaikutelmalla oman maamme talouden tulevaisuudesta.

Tästä hyvänä empiirisenä esimerkkinä on Suomen talouden kehitys 2013-2015. Tuolloin maailmantalous lähti nousuun. Suomen talous ei kuitenkaan seurannut tätä kehitystä vaan talouden kriisi jatkui meillä.

Tämä johtui siitä, että kuluttajien epävarmuus talouden kehityksestä oli suuri ja jatkuvat muutokset yritysten toimintaympäristössä heikensivät investointien kannattavuuden arviointia. Kataisen hallituksen talouden epävarmuutta luovat päätökset tehtiin jo hallitusohjelmassa.

Valtiontaloutta olisi pitänyt jo hallitusohjelmassa tasapainottaa riittävästi. Vasemmisto luotti valtiovarainministeriötä parempaan talouskehitykseen, eikä suostunut heti alussa riittäviin säästötoimiin. Tämän vuoksi Jyrki Kataisen hallitus joutui tekemään myöhemmin useita säästöpaketteja. Ne osoittivat, että talouden hoito ei ollut hallinnassa ja vahvistivat kuluttajien pelkotiloja.

Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin suuren innostuksen vallassa 72 prosentin työllisyysaste. Kun keskusteltiin siitä, millä toimilla tavoitteisiin päästäisiin, vasemmisto halusi jättää toimet hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen myöhempien kolmikantaisten toimien varaan. Itse ohjelman ainoa keino työllisyyden parantamiseen oli lupaus nuorisotakuusta.

Kysymys suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ei ollut juuri lainkaan esillä lukuunottamatta valmiutta tukea palkkaratkaisuja veroratkaisuilla.

Vasta kun Juha Sipilän hallitusohjelmassa tehtiin riittävät etupainotteiset säästöpäätökset, päätettiin keinoista työllisyysasteen nostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen syntyi riittävät kuluttajien ja yritysten luottamus, joka nosti Suomen kansainväliseen suhdannenousuun. Siis kolme vuotta myöhässä. Luottamusta etsittiin hetki työmarkkinakompuroinnin vuoksi, mutta hallituksen päättäväisyys vaakuutti kuluttajat ja yritykset.

Antti Rinteen hallituksen muodostaminen muistuttaa osin Kataisen hallituksen muodostamista. Talouden kasvuennusteet ovat omia eivätkä valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ennusteita, työllisyystoimia ei ole vaan ne on jätetty kolmikantaan eikä kilpailukyvyn säilyminen huoleta. Hallitusohjelmassa on jo varauduttu kriisineuvotteluihin kaikkien budjetti- ja kehysriihien yhteydessä.

Talousasioiden hoitamisen epärehellisyyden kukkanen on investointimenojen korvaaminen valtion omaisuutta myymällä, koska varojen käyttö ei kohdistu tuottoa antaviin sijoituksiin vaan käyttömenoihin.

Tutkimuksissa kansalaisten luottamus Rinteen hallituksen talouden hoitoon on todettu huonoksi. Tämä vähitellen johtaa siihen, että kansalaisten luottamus oman taloutensa kehitykseen heikkenee. Tämä taas johtaa siihen, että Suomen talous kehittyy heikommin kuin vertailumaissa.

Sipilän hallitus otti oppia Kataisen hallituksen virheistä. On sääli, että Rinteen hallitus omilla toimillaan selvästi heikentää Suomen talouskehitystä.

Kysyn vielä, missä syy. Sosialidemokraattien suuruuden aikaan kuten Paavo Lipposen aikaan SDP ajoi vastuullista talouspolitiikkaa ja sai ay-liikkeen kanssa neuvotellen maalle tärkeitä uudistusratkaisuja. Euroopassa kuolemankielissa oleva sosialidemokratia on tietä etsiessään valinnut katteettoman populismin tien. Asioiden hoitaminen ei ole enää tärkeintä vaan oma selviytyminen.

Kirjoittaja oli hallitusohjelmaneuvottelujen talousryhmässä Kataisen hallitusta 2011 ja Sipilän hallitusta 2015 muodostettaessa.

Kimmo Sasi

Kimmo Sasi

Kimmo Sasi on varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt