Pääministeri Antti Rinne ennen pääministerin haastattelutunnin suoraa lähetystä Kesärannassa. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Antti Rinne Ylellä: Ensi syksynä oltava 30000 työllistä lisää

Pääministeri puolusti haastattelutunnilla valtiovarainministeriön budjettiesitystä.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan Suomen työllisyyden on noustava 30 000 hengellä elokuuhun 2020 mennessä, jotta hallitusohjelman menolisäykset toteutuvat täysimääräisinä. Rinne kommentoi asiaa sunnuntaina Ylen Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla.

Hallitusohjelmassa on sovittu noin 1,2 miljardin euron pysyvien menojen lisäyksestä ja noin kolmen miljardin euron kertaluonteisista menoista, jos hallituksen kaavailema 75 prosentin työllisyysaste saavutetaan.

Rinteen mukaan työllisyysasteen nosto on hallituksen talouspolitiikan tärkeimpiä elementtejä.

– Ensi vuonna elokuussa pitää 30 000 lisätyöllistä olla todennettavissa, jotta koko pysyvien ja kertaluonteisten menojen lisäykseen päätetty raha voidaan käyttää. Lähtökohta on se, että näiden summien takana hallitus joutuu tasapainoilemaan, Rinne linjasi.

Tilastokeskuksen kausivaihtelusta oikaistun työllisyystrendikäyrän perusteella työllisyyden kasvu on viime kuukausina pysähtynyt.

Rinteen mukaan suhdannetilanteesta aiheutuvan työttömyyden hoitoon ja pysyvän työllisyyden nostoon täytyy löytää omat keinot. Suhdannevaihteluita Rinne tasoittaisi muun muassa infrastruktuurihankkeisiin investoimalla.

– Jo nyt lisätalousarvio kakkosessa laitettiin liikkeelle yli 600 miljoonan euron infrastruktuurihankkeet, joilla on työllisyysvaikutuksia yli 7 500 henkilötyövuotta. Tällaisilla toimenpiteillä on tarkoitus vastata tulevaisuudessakin mahdollisiin suhdannekuoppiin, Rinne sanoi.

Rinteen mukaan Suomessa on noin 150 000 ihmistä, jotka ovat omasta halustaan työelämän ulkopuolella. Tätä joukkoa Rinne motivoisi esimerkiksi perheitä tukemalla ja palkkatuen avulla. Pakkoa ja keppiä Rinne ei halua käyttää.

– On olemassa oleva palkkatukijärjestelmä, joka on useamman kertaa heikompi kuin Ruotsissa ja sitä käytetään huomattavasti vähemmän, koska se on niin byrokraattinen.

– Me halutaan tämmösiä keinoja nyt helpottaa. Ei sitä, että aletaan ihmisiä uhkaamaan, että toimeentulosi heikentyy jos et sitä työpaikkaa hakemuksesta huolimatta saa, Rinne sanoi.

Korkeakouluille mahdollisesti luvassa lisää rahoitusta budjettiriihessä

Rinne puolusti haastattelutunnilla valtiovarainminsteri Mika Lintilän (kesk.) budjettiesitystä ensi vuodelle. Valtiovarainministeriötä on kritisoitu siitä, että esityksestä on jätetty pois muun muassa osa opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailemista koulutuksen lisäpanostuksista.

– Jos valtiovarainministeriön esitys toteutuu budjettiriihessä, me olemme laittamassa jo miljardi euroa pysyviä menoja liikkeelle ja noin miljardin verran näitä kertaluonteisia menoja. Meidän täytyy säästää pelivaraa vuosille 2021, 2022 ja 2o23, Rinne sanoi.

– Valtiovarainministeriö on tehnyt aivan oikein, kun on harkinnut sitä, missä vaiheessa mitäkin rahaa laitetaan liikkeelle.

Rinne kuitenkin totesi olevansa valmis antamaan lisärahoitusta korkeakoulujen opiskelupaikkojen määrän kasvattamiseen jo ensi vuodelle, jos asiasta päästään hallituksessa yhteisymmärrykseen.

– Voi olla järkevää laittaa aloituspaikkojen perusrahoituksen lisääminen liikkeelle yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, mutta se edellyttää käytännössä sitä, että hallitus löytää yhteisen näkemyksen. Lisäksi täytyy löytää joitakin kohtia, joissa otetaan takaisinpäin, Rinne sanoi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt