Pääministeri Antti Rinne (sd.) toteaa Iltalehden haastattelussa, että hallituksen tavoitteeksi asetetun 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen riippuu myös suhdanteista. Hallitus on tekemässä 1,2 miljardin euron menonlisäykset. Työllisyysasteen nousu mainitaan hallitusohjelmassa niiden keskeisimpänä rahoituselementtinä.
Antti Rinne muistuttaa, että ohjelmassa puhutaan tavoitteen saavuttamisesta ”normaalissa suhdannetilanteessa”. Valtiovarainministeriö on ennustanut, että työllisyysaste on tämän hallituskauden lopussa 73,3 prosenttia ilman uusia toimia. Rinteen mukaan voi olla, ettei VM:n perusura toteudu. Hallituksen tavoitteena on luoda 60[nbsp]000 uutta työpaikkaa.
– Minä ja hallitus seuraamme tätä 60 000:tta. Suhdanne, missä nyt eletään, saattaa vaikuttaa sillä tavalla, että perusuran ennusteet muuttuvat, Rinne muotoilee.
Hallitusta on arvosteltu työllisyyskeinojen puutteesta. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen soimasi hiljattain hallituksen esityksiä näennäistoimiksi.
– Tulemme näkemään paljon ”työllistymistä” järjestöihin, valtion tuella, Vartiainen povasi.
Hänen mukaansa esimerkiksi työttömien niin kutsutun aktiivimallin poistaminen vähentää työllisyyttä. Aktiivimallille ei Rinteen mukaan tarvitse luoda korvaavaa järjestelmää.
Antti Rinne puolustaa IL:n haastattelussa hallituksen palkkatukisuunnitelmaa. Uudistettu palkkatuki tulee käyttöön vuodenvaihteessa. Siinä kriteerit täyttävä työtön saa peruspäivärahan tai työmarkkinatuen eli noin 700 euron suuruisen tuen sähköisellä hakemuksella.
– Tätä kautta meillä ei lisäänny kustannukset käytännössä ollenkaan, koska passiivinen työttömyysturva tulee aktiiviseen käyttöön. Työnantaja hyötyy, kun saa ihmisen töihin halvemmalla, työntekijä hyötyy, kun saa TES:n mukaisen palkan ja yhteiskunta hyötyy, kun tulee lisää verotuloja. Työttömyysturva olisi joka tapauksessa mennyt tämän ihmisen toimeentulon hoitamiseen, pääministeri sanoo.
Pääministeri toteaa, ettei syksyn budjettiriihessä ole odotettavissa ”jättipottia” työllisyyskeinojen suhteen.
