Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan EU:hun kohdistuu nyt uusia odotuksia.
– Vakauden ja rauhan takaaminen on yhä EU:n ytimessä, mutta myös muut ihmiskunnan suuret kysymykset odottavat ratkaisuja, Rinne sanoi antaessaan pääministerin ilmoituksen eduskunnalle Suomen EU-puheenjohtajakaudesta.
– Euroopan hiipunut talouskasvu on paitsi lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta, myös luonut kasvualustaa populismille ja ääriajattelulle. EU:n ytimessä olevia arvoja – oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa – on haastettu.
EU:n yhtenäisyyttä on koetellut myös Britannian EU-ero. Toisaalta Brexit-prosessi on Rinteen mielestä osoittanut myös sen, että monimutkaisiin kysymyksiin on parempi etsiä ratkaisuja yhdessä muiden kanssa, ei yksin.
– EU perustuu ajatukseen monenkeskisen, sääntöperustaisen yhteistyön voimasta. Sellainen järjestelmä, jossa pelisäännöt luodaan yhteisesti — ei vahvemman tai suuremman sanelun tuloksena — on Suomen kaltaisen pienen maan etu.
– Sitä Suomi voi parhaiten edistää osana EU:ta. Korostan, että on meistä itsestämme kiinni, nähdäänkö Suomi pienenä vai suurena EU-maana. Mitä aktiivisempi olemme, sitä suurempana meidät nähdään. Ja se, jos mikä, on Suomen etu.
Rinne korostaa, että kansainvälinen järjestelmän murroksen keskellä juuri EU:ta tarvitaan puolustamaan monenkeskisyyttä.
Hänen mielestään 2020-luvun EU:lla on mahdollisuus täyttää kansalaisten odotukset ottamalla johtajuus ihmiskunnan suurten haasteiden ratkojana.
– Ilmastonmuutos on näistä keskeisin ja siksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ”kyllä, mutta” -politiikan aika on ohi. Suomessa, EU:ssa ja globaalisti.
Ilmastojohtajuus
Aloittavana EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla Rinteen mukaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.
– Puheenjohtajakautemme sloganin mukaan tavoitteena on Kestävä Eurooppa — kestävä tulevaisuus.
– Keskeinen Suomen puheenjohtajakauden painopiste on EU:n globaali ilmastojohtajuus. Se tarkoittaa sitoutumista ilmastoneutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on, että keskeiset elementit tälle suunnitelmalle olisi sovittu Eurooppa-neuvostossa vuoden 2019 loppuun mennessä.
Rinteen mukaan ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
– On luotava kestävää kasvua ja lisättävä työllisyyttä, esimerkiksi bio- ja kiertotalouden avulla. Aktiivinen teollisuuspolitiikka ja palvelusektorin sekä digitaalisen talouden kehittäminen luovat pohjaa uuden ajan taloudelle.
– Kestävyys liittyy myös EU:n yhteisiin arvoihin. Ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat arvoja, joihin sitoutuminen on EU-jäsenyyden edellytys.
Rinteen mukaan Suomi haluaa vahvistaa ja kehittää EU:n oikeusvaltiovälineitä.
– Meidän pitää löytää tehokkaampia keinoja varmistaa yhteisten arvojen kunnioittaminen EU:ssa. On jatkettava neuvotteluja keinoista, joilla EU-varojen vastaanottaminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen voitaisiin kytkeä tiiviimmin yhteen.
Hybridiuhat
Rinne korostaa, että sisämarkkinat ovat Euroopan unionin ydintä, ja niiden on kohdeltava reilusti kaikkia työntekijöitä.
Hänen mielestään sisämarkkinat eivät toimi ilman niiden keskeistä periaatetta, ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Eurooppalaisilla on oltava oikeus lähteä töihin toiseen EU-maahan.
– Korkea osaaminen luo pohjan eurooppalaisten ihmisten menestykselle. Opiskelijavaihtoa ja oppilaitosyhteistyötä on lujitettava. Meidän on syytä selvittää verkostomaisesti toimivan eurooppalaisen superyliopiston perustamista ja eurooppalaisen tutkijavaihdon, Super Erasmuksen kehittämistä.
Rinteen mukaan Afrikan vakauden ja kestävän kehityksen tukeminen on olennaista, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja muuttoliikkeen hallinnan aiheuttamiin haasteisiin.
– Ihmiset odottavat EU:lta lisäksi laaja-alaisen turvallisuuden takaamista. Digitaalisen turvallisuuden ja hybridiuhkien torjumisen merkitys tässä kokonaisuudessa kasvaa.
Puheenjohtajakaudellaan Suomi tavoittelee hybridiuhkien torjunnan vahvistamista.
– Meillä on siihen vahvaa osaamista. Yhteistyön tähänastisia tuloksia on muun muassa Helsingin hybridiosaamiskeskuksen perustaminen. Suomen tavoitteena on perustaa pysyvä hybridiuhkien torjuntaa käsittelevä neuvoston työryhmä, joka parantaa eri politiikkasektoreiden työn koordinointia.
Juhannuksen alla hyväksyttiin huippukokouksessa suunnitelma, jossa määritellään EU-politiikan painopisteet seuraavalle viidelle vuodelle.
Suomen kädenjälki näkyy uusissa painopisteissä: vastuullinen ilmastopolitiikka, kestävä kehitys, sosiaalinen ulottuvuus, oikeusvaltion puolustaminen ja turvallisuus ovat kansalaisille tärkeitä asioita.
– Suomi on ensimmäinen puheenjohtaja, joka alkaa jalkauttaa suunnitelmaa.
